Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia
kreikkalainen tragedia
kreikkalainen tragedia |
Kreikkalaisella tragedialla oli kiinteä ja vakiintunut rakenne. Esityksessä vuorottelivat kuoro- ja yksilöosuudet kuoron edustaessa kaupunkivaltion yhteisöä ja kollektiivisia tuntoja. Tragedia jakautui neljään osaan:
1) Prologus eli johdatteleva monologi- tai dialogimuotoinen kohtaus, prologi, joka esitteli aiheen ja teeman sekä yhden tai useampia henkilöhahmoja.
2) Parodos eli kuoron saapuminen ja esiintyminen. Kuorolaulu johdatteli tuleviin tapahtumiin.
3) Epeisodion eli yleensä neljä tai viisi episodimaista jaksoa, jotka dialogeineen sisälsivät näytelmän keskeisen toiminnan, pääjuonen. Episodeja erotti kuoron laulama oodi eli stasimon. Episodiin saattoi kuulua kommos eli näyttelijöiden ja kuoron esittämä valituslaulu.
4) Eksodos eli tragedian viimeinen osa, johon kuului usein kuoron ja näyttelijöiden esittämä suuri valituslaulu. Mm. Euripides turvautui loppunäytöksessä usein myös deus ex machina -ratkaisuun.Erikieliset vastineet
Greek tragedy | englanti (English) | |
tragédie greque | ranska (français) | |
grekisk tragedi | ruotsi (svenska) | |
griechische Tragödie | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- tragedia (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia.)