Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia

    Tieteen termipankista

    kreikkalainen tragedia

    kreikkalainen tragedia
    Määritelmä etenkin 400-luvulla eKr. Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideen ansiosta kukoistanut draamamuoto
    Selite

    Kreikkalaisella tragedialla oli kiinteä ja vakiintunut rakenne. Esityksessä vuorottelivat kuoro- ja yksilöosuudet kuoron edustaessa kaupunkivaltion yhteisöä ja kollektiivisia tuntoja. Tragedia jakautui neljään osaan:

    1) Prologus eli johdatteleva monologi- tai dialogimuotoinen kohtaus, prologi, joka esitteli aiheen ja teeman sekä yhden tai useampia henkilöhahmoja.

    2) Parodos eli kuoron saapuminen ja esiintyminen. Kuorolaulu johdatteli tuleviin tapahtumiin.

    3) Epeisodion eli yleensä neljä tai viisi episodimaista jaksoa, jotka dialogeineen sisälsivät näytelmän keskeisen toiminnan, pääjuonen. Episodeja erotti kuoron laulama oodi eli stasimon. Episodiin saattoi kuulua kommos eli näyttelijöiden ja kuoron esittämä valituslaulu.

    4) Eksodos eli tragedian viimeinen osa, johon kuului usein kuoron ja näyttelijöiden esittämä suuri valituslaulu. Mm. Euripides turvautui loppunäytöksessä usein myös deus ex machina -ratkaisuun.

    Erikieliset vastineet

    Greek tragedyenglanti (English)
    tragédie grequeranska (français)
    grekisk tragediruotsi (svenska)
    griechische Tragödiesaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kreikkalainen tragedia.)