Kirjallisuudentutkimus:deus ex machina

    Tieteen termipankista

    deus ex machina

    deus ex machina
    Määritelmä yllättävä apu tai ratkaisu; tilanteen usein korkea-arvoinen pelastaja
    Selite

    Alun perin ilmaisu viittasi kreikkalaisissa näytelmissä nosturilaitteen (kreikan mekhane) avulla näyttämön yläosaan nostettuun näyttelijään, jonka esittämä jumalolento saapui ikään kuin pilvistä keskelle tapahtumia ja sopivasti puuttui niiden kulkuun siinä vaiheessa, kun asioiden selvittely ei enää onnistunut ihmisjärjen voimin. 1400-luvulla italialainen Marsilio Ficino käänsi kreikankielisen ilmauksen (theos ek mekhanes) latinankieliseen muotoon deus ex machina.

    Euripides suosi deus ex machinaa tragedioissaan, kun taas Sofokles ja Aiskhylos pyrkivät välttämään sitä. Aristoteles suhtautuu runousopissaan purevan kriittisesti deus ex machinan käyttöön, ja vaatii, että ratkaisujen on kehkeydyttävä juonesta itsestään: tragediassa ei saa olla mitään järjenvastaista.

    Termin merkitys on myöhemmän kirjallisuuden kohjalla lähinnä väheksyvä; se viittaa juonen motivoimattomiin yllätysratkaisuihin. Uudemmassa kirjallisuudessa esim. Charles Dickens on turvautunut deus ex machinaa vastaavaan ratkaisutapaan romaanissaan The Adventures of Oliver Twist (1837- 39, Oliver Twist) ja Thomas Hardy romaanissaan Tess of the d'Urbervilles (1891, Tessin tarina). Bertolt Brecht parodioi metodia näytelmässään Dreigroschenoper (1928, Kolmen pennin ooppera eli Kerjäläisooppera), jonka lopulla Puukko-Mackie välttää hirttämisen kuningatar Viktorian armahduksen ansiosta.
    Lisätiedot Latinan deus ex machina=jumala koneesta

    Erikieliset vastineet

    deus ex machinalatina (Latina)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003, OjalaA

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 22.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:deus ex machina. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:deus ex machina.)