Kirjallisuudentutkimus:klassismi

    Tieteen termipankista

    klassismi

    klassismi
    Määritelmä antiikkia ihannoiva, selkeyteen, symmetriaan, luonnonmukaisuuteen ja harmoniaan pyrkivä kirjallisuuden suuntaus, joka nousi kukoistukseensa Ranskassa 1600-luvun loppupuolella
    Selite

    Tyyli- ja periodihistoriallisena terminä klassismi saa tavallisesti määreekseen "ranskalainen klassismi". Ranskan johtavan aseman vuoksi klassismi levisi muihinkin Euroopan maihin ja vaikutti 1700-luvun valistuksen kirjallisuuden syntymiseen. Saksassa klassismin valtakautta oli 1700-luvun loppu ennen Sturm und Drang -liikettä.

    Klassismille oli tyypillistä voimakkaan normatiivinen taidekäsitys. Klassismin tyyli-ihanteita olivat kuvauksen todennäköisyys ja kielen selkeys, jonka nähtiin kuvastavan ajattelun selkeyttä; taustalla vaikuttaa ajalle ominainen rationalismin korostus. Klassismin antiikin ihannointi perustui useissa tapauksissa hyvin kapeaan näkemykseen siitä, mikä antiikin kirjallisuudessa oli arvokasta sekä suoranaisiin virhetulkintoihin. Kirjallisuuden lajeista draama oli arvostetuimmassa asemassa. Klassismin tyyli-ihanteisiin vaikuttivat voimakkaasti runoilija ja kriitikko Nicholas Boileaun (1636-1711) Horatiuksen ja Aristoteleen runousopeista peräisin olevat näkemykset, joiden mukaan runoilijan käyttämä tyyli ja hänen aiheensa tuli olla sopivaisuussääntöjen mukainen. Niinpä vakavia aiheita ja korkea-arvoisia henkilöitä tuli kuvata korkealla tyylillä, kun taas tavallisten ihmisen kuvaamista varten riitti keski- tai matala tyyli. Retoriikasta peräisin olevaan decorum-periaatteeseen vedoten kiellettiin jyrkästi eri kirjallisuudenlajien sekoittaminen keskenään. Näitä sääntöjä rikottiin sitten 1700-luvun burleskissa ja satiireissa.

    Klassismin moraaliseen eetokseen perustuva heroisuus sai vastavoimakseen jansenismin (mm. Pascal) ja satiirisen moralismin (esim. La Rochefoucauld). Klassismi alkoi sisäisesti rakoilla suhteessa antiikin taiteen esikuvallisuuteen, eli kiistaan nk. "vanhojen" (anciens) ja "uusien" (modernes) välillä. Yleensäkin voimistuva historian taju relativisoi monet klassismin absoluuttisina pitämät esikuvat, arvot ja normit. 1700-luvun lopulla antiikin tradition jäljittelyn rinnalle pyrittiin tuomaan kansallinen traditio

    1700-luvun loppupuolen lähinnä arkkitehtuurissa ja kuvataiteissa suosittuja klassistisia aihevalintoja ja muotoratkaisuja kutsutaan uusklassismiksi, erotuksena ranskalaisseta klassismista.

    Erikieliset vastineet

    classicismenglanti (English)
    classismeranska (français)
    Klassismussaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KoskimiesR1964a, Genre2006, IkonenT2010, HosiaisluomaY2003, OjalaA

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:klassismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:klassismi.)