Kirjallisuudentutkimus:Spenserin säkeistö
Spenserin säkeistö | Spenserin stanza
| Spenserin säkeistö | |||
| Spenserin stanza |
Määritelmä
Edmund Spenserin (1552-1599) käyttämä muunnelma italialaisperäisestä ottava rimasta
Selite
Englantilainen runoilija Edmund Spenser käytti muotoa ensi kerran allegorisessa runoelmassaan The Faerie Queene (1590-1596).
Spenserin säkeistö koostuu yhdeksästä jambisäkeestä. Kahdeksan ensimmäistä säettä ovat pentametrejä ja viimeinen heksametri tai aleksandriini; riimikaava on ababbcbcc. Vaateliasta mittaa käytettiin suhteellisen vähän 1600-1700- luvulla. Poikkeuksiin kuuluvat James Thomsonin "The Castle of Indolence" (1748) ja Robert Burnsin "The Cotter's Saturday Night" (1786). Sen sijaan 1800-luvun romantikot hyödynsivät muotoa usein ja menestyksellisesti, esim. lordi Byron (Childe Harold's Pilgrimage, 1812-18), John Keats "The Eve of St. Agnes", 1819) ja Percy Bysshe Shelley ("Revolt of Islam", 1818; "Adonais", 1821).Erikieliset vastineet
| Spenserian stanza | englanti (English) | |
| spenserstans | ruotsi (svenska) | |
| Spenserstanze | saksa (Deutsch) | |
| Spenserstrophe | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- ottava rima (vieruskäsite)
- säkeistömuoto
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:Spenserin säkeistö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:Spenserin säkeistö.)