Kirjallisuudentutkimus:ottava rima
ottava rima
| ottava rima |
Myös stanzan nimellä tunnettu säkeistömuoto, joka italialaisessa alkumuodossaan käsittää kahdeksan viisipolvista jambista säettä loppusointukaavan ollessa abababcc. Ottava rima on soveltunut yhtä hyvin vakavaan kuin humoristiseen tai satiiriseen tyyliin.
Mahdollisesti canzonesta tai strambottosta kehittynyttä ottava rimaa käytettiin ensi kerran 1200-luvulla uskonnollisessa ja minstrelien esittämässä runoudessa. Giovanni Boccaccio vakiinnutti säkeistömuodon runoelmissaan Teseida ja Il filostrato (n. 1340, Rakkauden lyömä). Renessanssieepikot, kuten Ludovico Ariosto eepoksessaan Orlando furioso (1516, Raivoisa Roland) ja Torquato Tasso eeppisessä runoelmassaan Gerusalemme liberata (1581, Vapautettu Jerusalem) kehittivät sen klassiseen täydellisyyteensä. Arioston katsottiin saavuttaneen niin hienon ajatuksen ja mitan harmonian, että hänen suosimaansa säkeistömuotoa kutsuttiin kultaiseksi oktaaviksi (ottava d'oro).1500-luvu1ta lähtien ottava rimaa käytettiin Ranskassa vapaasti muunnellen. Myös Portugalin kansallisrunoilija Luís Vaz de Camões sovelsi sitä eepoksessaan Os Lusíadas (1572, Lusiadit). Englannissa ottava rimaa hyödynsi ensimmäisenä Thomas Wyatt 1500-luvulla. Samalla vuosisadalla Edmund Spenser kehitti oman, jokseenkin mutkikkaan muunnelmansa, nk. Spenserin stanzan.
Sittemmin säkeistömuoto oli 1800-luvun alun saksalaisten ja englantilaisten romantikkojen suosiossa; esim. lordi Byron käyttää sitä teoksissaan Beppo (1818), Don Juan (1819-24) ja The Vision of Judgment (1822, Tuomiopäivän näky). Eino Leino soveltaa ottava rimaa Rooman-matkallaan kirjoittamansa ja prof. Waldemar Ruinille omistamansa "Kreikkalaisen korkokuvan" (Syreenien kukkiessa, 1920) säkeissä:
- Ei sentään tumma Tuonen virta hälle,
ken päärlyt näkee päiviensä laineen;
on totuus selvä tiensä tietäjälle,
ken etsii hengen helmet alta aineen,
ei uhraa rahvaan ra'an hyörinnälle,
ei ilmiöille ajan eikä maineen,
vaan kaiken tutkii, läpi kaiken nähden,
ja kaiken nauttii elon täyden tähden.
Erikieliset vastineet
| ottava rima | italia (italiano) |
Lähikäsitteet
- oktetti (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:ottava rima. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ottava rima.)