sekamurre

Määritelmä murrejoukko, jonka murrejaottelussa katsotaan koostuvan kahdesta tai usemmasta murrejoukosta

Lisätiedot

Murrejaotteluja Suomen murteista ovat tehneet esimerkiksi Lauri Kettunen (Suomen murteet. II. Murrealueet. 1930.) ja Martti Rapola (Johdatus Suomen murteisiin. 1947.). Kumpikaan heistä ei käytä termiä "sekamurre". Kalevi Wiik, joka perustaa teoksensa "Sano se murteella. Minkälaisia Suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan." (2006) murrejaottelun osittain Kettusen ja osittain Rapolan jaotteluille ei myöskään käytä termiä "sekamurre", mutta kirjoittaa seuraavasti: "(---) [L]ounaiset välimurteet käsitellään vasta hämäläismurteiden jälkeen. Näin tehdään, koska välimurteille ominaiset piirteet on järkevämpää käsitellä vasta sen jälkeen, kun ne kaksi murretta (tässä lounaismurteet ja hämäläismurteet) on jo käsitelty, joiden sekoittumana välimurre on syntynyt." (Wiik 2006 s. 29). Hänkään ei siis varsinaisesti puhu sekamurteista, mutta viittaa murteiden "sekoittumiseen" välimurteiden yhteydessä.

Aila Mielikäisen ja Marjatta Palanderin kansanlingvistisessä sanakirjassa tuodaan esille, miten kielenkäyttäjät käyttävät termiä "sekamurre" kahdessa merkityksessä: oman kielen tilanteista ja alueellista vaihtelua kuvaamassa tai yllä mainitulla tavalla kahden murteen välistä "sekoitusta" kuvaamassa.

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KFT1993, Kettunen L 1930, Rapola M 1947, Wiik K 2006, Palander & Mielikäinen 2014

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Kielitiede:sekamurre. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sekamurre.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →