Kielitiede:sekamurre
sekamurre
sekamurre |
Murrejaotteluja Suomen murteista ovat tehneet esimerkiksi Lauri Kettunen (Suomen murteet. II. Murrealueet. 1930.) ja Martti Rapola (Johdatus Suomen murteisiin. 1947.). Kumpikaan heistä ei käytä termiä "sekamurre". Kalevi Wiik, joka perustaa teoksensa "Sano se murteella. Minkälaisia Suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan." (2006) murrejaottelun osittain Kettusen ja osittain Rapolan jaotteluille ei myöskään käytä termiä "sekamurre", mutta kirjoittaa seuraavasti: "(---) [L]ounaiset välimurteet käsitellään vasta hämäläismurteiden jälkeen. Näin tehdään, koska välimurteille ominaiset piirteet on järkevämpää käsitellä vasta sen jälkeen, kun ne kaksi murretta (tässä lounaismurteet ja hämäläismurteet) on jo käsitelty, joiden sekoittumana välimurre on syntynyt." (Wiik 2006 s. 29). Hänkään ei siis varsinaisesti puhu sekamurteista, mutta viittaa murteiden "sekoittumiseen" välimurteiden yhteydessä.
Aila Mielikäisen ja Marjatta Palanderin kansanlingvistisessä sanakirjassa tuodaan esille, miten kielenkäyttäjät käyttävät termiä "sekamurre" kahdessa merkityksessä: oman kielen tilanteista ja alueellista vaihtelua kuvaamassa tai yllä mainitulla tavalla kahden murteen välistä "sekoitusta" kuvaamassa.Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
KFT1993, Kettunen L 1930, Rapola M 1947, Wiik K 2006, Palander & Mielikäinen 2014
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:sekamurre. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sekamurre.)