Kielitiede:luonnollinen kieli

Tieteen termipankista

Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.

Määritelmä jonkin ihmisryhmän äidinkielenään käyttämä kieli, joka on luonnollisen kehityksen tulos
Selite (KarlssonF2004:) Luonnolliset kielet kuten ainu, englanti, joruba, kiina ja suomi ovat ihmisten viestintäjärjestelmistä tärkeimmät. Kaikki kognitiivisesti ja aisteiltaan normaalit ihmiset puhuvat jotain luonnollista kieltä, monet puhuvat useampia, jotkut kymmeniäkin. Kuurot käyttävät vastaavasti viittomakieliään.
Lisätiedot (KarlssonF2004:) Luonnollinen tarkoittaa tässä yhteydessä kolmea asiaa. Ensiksikin kielet ovat syntyneet ja kehittyneet luonnollisesti satojen tuhansien vuosien ajan, muovautuen erityisesti sanastonsa osalta soveliaiksi ilmaisemaan juuri sitä, mikä kulloisessakin kulttuuri- ja fyysisessä ympäristössä on ollut tarkoituksenmukaista. Toiseksi ihmislapsi omaksuu ensikielensä eli äidinkielensä luontaisesti ilman muodollista opetusta, kunhan hän saa mahdollisuuden olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Ja kolmanneksi: omaksuttuaan ensikielensä ihmiset käyttävät sitä arkitilanteiden yhteydenpitovälineenä ja ympäröivän maailman verbaalisena hahmotustapana.

Käytetyt lähteet

KFT1993, KarlssonF2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.6.2025: Kielitiede:luonnollinen kieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:luonnollinen kieli.)