Kielitiede:kopulaverbi

Tieteen termipankista

kopulaverbi | kopula

kopulaverbi
kopula
Määritelmä nominaalilauseessa oleva elementti, joka yhdistää subjektin ja nominaalisen predikaatin lauseeksi
Selite

Suomessa kopula on verbi eli kopulaverbi olla, jolla on pelkästään kieliopillinen merkitys. Joissain kielissä kopulaa ei käytetä, tai se voi olla pronomini tai partikkeli. Sellaisissa lauseissa kuin Minä olen vihainen tai Pojat ovat koulussa tarvitaan monissa kielissä verbiä liittämään subjekti ja varsinainen predikaatti sekä kantamaan tempusta ja modusta. (VilkunaM2000.)

Suomen tulosrakenteissä kopulamaisena voidaan pitää myös tulla-verbiä Hänestä tulee lääkäri.

Erikieliset vastineet

kopulaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
kopulako verbosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
copulaenglanti (English)
verbo copulativoespanja (español)
saitiņalatvia (latviešu)
kopulanorja (norsk)
kopulapohjoissaame (davvisámegiella)
kopulavearbapohjoissaame (davvisámegiella)
kopularuotsi (svenska)
koopulaviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

VilkunaM2000, VahteraR2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 1.4.2025: Kielitiede:kopulaverbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kopulaverbi.)