Kielitiede:kopulaverbi
kopulaverbi | kopula
kopulaverbi | |||
kopula |
Määritelmä
nominaalilauseessa oleva elementti, joka yhdistää subjektin ja nominaalisen predikaatin lauseeksi
Selite
Suomessa kopula on verbi eli kopulaverbi olla, jolla on pelkästään kieliopillinen merkitys. Joissain kielissä kopulaa ei käytetä, tai se voi olla pronomini tai partikkeli. Sellaisissa lauseissa kuin Minä olen vihainen tai Pojat ovat koulussa tarvitaan monissa kielissä verbiä liittämään subjekti ja varsinainen predikaatti sekä kantamaan tempusta ja modusta. (VilkunaM2000.)
Suomen tulosrakenteissä kopulamaisena voidaan pitää myös tulla-verbiä Hänestä tulee lääkäri.Erikieliset vastineet
kopula | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
kopulako verbos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
copula | englanti (English) | |
verbo copulativo | espanja (español) | |
saitiņa | latvia (latviešu) | |
kopula | norja (norsk) | |
kopula | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
kopulavearba | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
kopula | ruotsi (svenska) | |
koopula | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- verbi (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:kopulaverbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kopulaverbi.)