Kielitiede:kopulaverbi

    Tieteen termipankista

    kopulaverbi | kopula

    kopulaverbi
    kopula
    Määritelmä nominaalilauseessa oleva elementti, joka yhdistää subjektin ja nominaalisen predikaatin lauseeksi
    Selite

    Suomessa kopula on verbi eli kopulaverbi olla, jolla on pelkästään kieliopillinen merkitys. Joissain kielissä kopulaa ei käytetä, tai se voi olla pronomini tai partikkeli. Sellaisissa lauseissa kuin Minä olen vihainen tai Pojat ovat koulussa tarvitaan monissa kielissä verbiä liittämään subjekti ja varsinainen predikaatti sekä kantamaan tempusta ja modusta. (VilkunaM2000.)

    Suomen tulosrakenteissä kopulamaisena voidaan pitää myös tulla-verbiä Hänestä tulee lääkäri.

    Erikieliset vastineet

    kopulaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    kopulako verbosSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    copulaenglanti (English)
    verbo copulativoespanja (español)
    saitiņalatvia (latviešu)
    kopulanorja (norsk)
    kopulapohjoissaame (davvisámegiella)
    kopulavearbapohjoissaame (davvisámegiella)
    kopularuotsi (svenska)
    koopulaviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    VilkunaM2000, VahteraR2009

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:kopulaverbi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kopulaverbi.)