kieltohakuisuus


kieltohakuisuus

Määritelmä (fi)

Kieltohakuisuus merkitsee sellaista kielenaineksen käyttöalarajoitusta, että tämä joko esiintyy vain kiellon vaikutusalassa ja mahdollisesti kiellolle merkityksen kannalta sukua olevissa muodollisesti myönteisissä konteksteissa tai suosii (lause)kieltoa selvästi tyypillistä kieltolauseiden frekvenssiä enemmän. Kielenainesta, jolla on joko systemaattisesti kieltoon ja muihin kieltohakuisuuskonteksteihin rajautuva (esim. koskaan, yhtään) tai kieltolausetta suosiva distribuutio (esim. modaaliverbi tarvita), kutsutaan kieltohakuiseksi.

Selite (fi)

Systemaattisen distribuutiorajoituksen merkityksessä kieltohakuisuus on synonyyminen termin negatiivinen polaarisuus (engl. negative polarity) kanssa. Tässä ilmiössä on kyse riippuvuussuhteesta, jossa kieltohakuisuuskonteksti (esim. polaarinen kysymys) mahdollistaa tai sallii kieltohakuisen aineksen (engl. negative polarity item, NPI; esim. koskaan) onnistuneen käytön: Oletko koskaan ajatellut tätä? Myönteiseen väitelauseeseen kieltohakuinen aines ei – ilman leikillistä tai aiempaa kieltokontekstia kaiuttavaa tulkintaa – sovi: *Olen koskaan ajatellut tätä.

Kieltohakuisuuskonteksteja voi jaotella hierarkkisesti niiden loogissemanttisten ominaisuuksien perusteella (vaikkakin polaarisuusainesten käyttöä ohjaa vahvasti myös pragmatiikka; ks. Israel 2011): esimerkiksi lausekieltoa ja kieltokvanttoreita (engl. nobody, saks. niemand jne.) kuvaava anti-additiivisuus[1] rajaa konteksteja tiukemmin kuin nk. sisältymissuhteen kääntäminen (downward-entailment),[2] joka kattaa edellä mainittujen lisäksi muun muassa vähäisyyttä ilmaisevat kvanttorit harva ja harvoin. Vastaavasti kieltohakuisten aineisten distribuutio vaihtelee siten, että osaa voi käyttää vain tiukimmin rajatuissa kieltoyhteyksissä ja osaa laajemmin myös muodollisesti myönteisissä kieltohakuisuuskonteksteissa, mitä ilmentää karkea jaottelu vahvoihin ja heikkoihin kieltohakuisuusaineksiin (strong vs. weak NPIs).

Suomen kieltohakuisten ainesten distribuutioiden jäsentymistä suhteessa käyttökontekstien loogissemanttisiin kategorioihin ei ole juurikaan tutkittu. Yksinkertaisimmillaan käyttöalojen variaatiota havainnollistaa ero lausekiellon alaan rajautuvien ainesten (kuten kiellon vahvistimen missään nimessä, 1a-1c) ja käyttöalaltaan laajempien kieltohakuisten ainesten (kuten indefiniittipronominien ja -proadverbien kukaan, mikään, koskaan, 2a-2c) välillä:

1a. Älä missään nimessä avaa tuntematonta tiedostoa!

1b. *Harva on missään nimessä ajatellut asiaa.

1c. *Oletko missään nimessä ajatellut asiaa?

2a. Älä koskaan avaa tuntematonta tiedostoa!

2b. Harva on koskaan ajatellut asiaa.

2c. Oletko koskaan ajatellut asiaa?

Termi kieltohakuisuus on lähtöisin Silva Kiurun (1977) kieltohakuisia verbejä käsittelevästä tutkimuksesta, jossa se on alun perin viitannut määritelmällisesti väljempään tilastolliseen tendenssiin eli tutkittavan lekseemin tavallista yleisempään esiintymiseen kieltolauseessa. Tällöin voidaan laskea kielenaineksen kieltohakuisuuden aste eli kieltolauseiden prosentuaalinen osuus tutkittavan aineksen käyttökonteksteista tarkasteltavassa aineistossa. Näin määriteltynä Kiuru käyttää kieltohakuisuudesta saksan vastinetta Negopetalität (engl. negopetality), mutta tämä termi ei ole vakiintunut kansainvälisessä polaarisuuskirjallisuudessa. Kiuru tarkastelee myös tutkimiensa verbien muodollisesti myönteisiä konteksteja, mikä on luonut pohjan kieltohakuisuus-termin myöhempään vakiintumiseen ja käyttöön ensin määritellyssä systemaattisten distribuutiorajoitusten merkityksessä.

Osalla kieltohakuisista ilmauksista on myöntöhakuinen vastinpari, joka vastaavasti hylkii kieltolauseita: esim. mikään ~ jokin; tarvita ~ täytyä. Polaariset pronominit mikään ja jokin havainnollistavat lisäksi suomen polaarisuusleksikon kiistatta keskeisimpien elementtien, -kin ja -kAAn-liitepartikkelien, leksikaalistunutta käyttöä (ks. Vilkuna 2015: 474).

Esimerkkejä kieltohakuisten ainesten muodollisesti myönteisistä käyttöyhteyksistä:

tuskin-partikkelin vaikutusala: Tuskin ne meitä sinne ottaisivatkaan. (VISK § 1626)
mA-infinitiivin abessiivin vaikutusala: Mieluimmin hän purjehtisi vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa kaikessa rauhassa kenenkään tietämättä (’niin että kukaan ei tiedä’). (VISK § 1627)
kieltomerkityksisen verbin täydennys: Irakin viranomaiset kiistävät mitään kapinaa olleenkaan. (Salminen 2024; vrt. VISK § 1643)
eksklusiivisen fokuspartikkelin, kuten vain, vaikutusala: Vain muutama kirjan henkilöistä sanoo mitään nykyisille lukijoille. (VISK § 1639)
komparatiivin vertailukohta: Hän on kauniimpi kuin koskaan. (VISK § 1640)
ehtolause: Saat selkääsi jos kerrot tästä kenellekään. (VISK § 1641)

^{1 Funktio on anti-additiivinen, jos ja vain jos f(a ∨ b) ↔ f (a) ∧ f (a).}

^{Esimerkki, jossa f on lausekielto, a on juoda alkoholia ja b on käyttää huumeita:}

^{Hän ei juo alkoholia tai käytä huumeita}^{. ↔ Hän ei juo alkoholia ja hän ei käytä huumeita. (Ks. Israel 2011: 217.)}

^{2 Sisältymissuhteen kääntävä (downward-entailing) tai monotonisesti laskeva (monotone decreasing) funktio sallii implikaation joukoista osajoukkoihin, ts. tämä määritelmä sopii funktioon, jos ja vain jos jokaisen a:n ja b:n tapauksessa: jos a ⊆ b, niin f (b) → f (a).}

^{Esimerkki, jossa f on harva-kvanttori (jonka vaikutusalassa on kvanttorin määrittämästä subjektista lausuttu predikaatio), joukko a on sosiaalinen media, ja tämän osajoukko b on X.}

^{Harva kunta käyttää sosiaalista mediaa.} ^{→ Harva kunta käyttää X:ää. (Ks. Salminen 2025.)}

VISK2008 Kieltohakuisuus on nimitys ilmiölle, jossa sana, sananmuoto, liitepartikkeli tai sanonta esiintyy lähinnä kieltolauseessa tai muissa merkitykseltään kielteisissä konteksteissa. Kieltohakuisia sanoja ovat mm. kukaan, kuitenkaan, ollenkaan, hirvitä, iljetä ja häävi. Kieltohakuiset ainekset ovat lisäksi vakiintuneet sellaisiin myöntömuotoisiin konteksteihin kuin ehto- ja kysymyslauseet sekä kuin-vertailut. (» § 1634–.) Vrt. myöntöhakuisuus.

Erikieliset vastineet

negative polarity	englanti (English)
negative Polarität	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

kieltohakuinen verbi (alakäsite)
myöntöhakuisuus (vieruskäsite)
negatiivinen polaarisuus (osakäsite)
polaarisuus (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

KiuruS1977, SalminenJ2025, SalminenJ2024, VilkunaM2015, VilkunaM2000, IsraelM2011, SadeniemiM1942

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.4.2026: Kielitiede:kieltohakuisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kieltohakuisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →

Property "Nimitys" (as page type) with input value "Nimitys:" contains invalid characters or is incomplete and therefore can cause unexpected results during a query or annotation process.