Siirry sisältöön

Kielitiede:itsekorjaus

Tieteen termipankista

itsekorjaus

itsekorjaus
Määritelmä

ongelmavuoron tuottajan aloittama sekä loppuunsaattama korjausjakso


VISK2008 Itsekorjaus on nimitys puhutun kielen ilmiölle, jossa puhuja korjaa tai tarkentaa juuri sanomaansa. Puhuja voi vaihtaa aloittamansa sanan tai ilmauksen johonkin toiseen (korvaava itsekorjaus) tai aloittaa keskeyttämänsä ilmauksen uudelleen siten, että mukaan tulee jotain edeltänyttä täydentävää ainesta (lisäävä itsekorjaus). Itsekorjaus voi esiintyä keskellä mitä hyvänsä rakennetta tai sanaa, ja sen alkua osoittaa jokin prosodinen merkki kuten sanan katkos, tauko tai äänteen venytys. Alkua voi myös osoittaa partikkeli, esim. tai, siis, eiku, esim. Mä lähen huomenna tii- eiku ylihuomenna keskiviikkona. Itsekorjauksessa käytettäviä partikkeleita sanotaan myös suunnittelupartikkeleiksi. (» § 1074–.)

Erikieliset vastineet

self-attentive repairenglanti (English)
self-correctionenglanti (English)
self-repairenglanti (English)
självkorrigeringruotsi (svenska)
självreparationruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

TCA, VISK2008, Sorjonen 1997

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2025: Kielitiede:itsekorjaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:itsekorjaus.)