Kielitiede:deskriptiivisana
deskriptiivisana | deskriptiivinen sana
| deskriptiivisana | |
| deskriptiivinen sana |
Määritelmä
sana, joka kuvaa äänneasullaan oliota tai ilmiötä
Selite
Sellainen sana tai sananmuoto, joka kuvaa äänneasullaan muiden aistien kuin kuulon avulla havaittavia ilmiöitä, esim. kipittää, vilahtaa (KFT1993). Deskriptiiviset sanat muistuttavat onomatopoeettisia, mutta eivät kuvaa tai kaiuta äänteellisesti äänellisiä tarkoitteitaan vaan yrittävät kuvata äänneasullaan olioita tai ilmiöitä, antaa impression eli vaikutelman kohteesta: köntys, rahjus, pullukka jne. (LarjavaaraM2007,: 188).
Lisätiedot
VISK2008 Deskriptiivisanoiksi kutsutaan onomatopoieettisia tai muuten äänteellisesti motivoituja affektissävyisiä sanoja. Deskriptiivisanojen äänneasu ja fonotaksi voi poiketa tavanomaisesta. Niitä muodostetaan tyypillisesti jonkin muotin mukaan, joka voi olla johdostyyppikin. Sanan vartalo on usein itsenäisenä sanana esiintymätön, esim. torvelo, tumpelo, hömelö; köllöttää, möllöttää, löllöttää. (» § 154.)
Erikieliset vastineet
| farabavitiko lau | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| descriptive word | englanti (English) | |
| deskriptive Wort | saksa (Deutsch) | |
| deskriptiivsõna | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
LarjavaaraMa2007, KFT1993, KAS2003
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Kielitiede:deskriptiivisana. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:deskriptiivisana.)