Kielitiede:analogia

    Tieteen termipankista

    analogia

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    analogia
    Määritelmä


    1. kahden suhteen samankaltaisuuteen perustuva yleistys

    2. nimestä tai nimenmuodostuksesta, jonka mallina on jollain tavoin ollut muu nimistö (nimistöntutkimus)
    Selite

    Analogiasta on suppeampia ja väljempiä tulkintoja. Väljän tulkinnan mukaan analogia on mallimuodosteisiin nojaava samankaltaisuussuhde. Sen perusteella muodostetaan kieleen uusia ilmauksia. Suppeamman tulkinnan mukaan esimerkiksi kielen muutoksia on selitetty analogialla, silloin kun ne eivät ole olleet äännelakien mukaisia vaan toisten muotojen mallien mukaan tehtyjä yleistyksiä. Analogia toimii myös kielenkäytön synkronisella tasolla vaikuttavana luokitusperiaatteena mm. sananmuodostuksessa. Lapsenkielessä, etenkin varhaiskieliopin vaiheessa, syntyy runsaasti erityyppisiä innovatiivisia muotoja analogian vaikutuksesta ja miniparadigmojen varassa (Laalo 2011, etenkin 4. luku).

    Perinteisen näkemyksen mukaan myös samaa rakennetta edustavat lauseet ovat keskenään analogiset (MäättäU 2009). Analogia kuluu myös lasten syntaktiseen kehitykseen. Olennaista on, että oppijalla on ymmärrys kahden lauseen välisestä funktionaalisesta kaltaisuudesta (TomaselloM2003, KauppinenA2020).

    Yleisesti ottaen analogia on rakenteellisen samankaltaisuuden hahmottamista ja se perustuu abduktiiviseen päättelyyn.

    Erikieliset vastineet

    analogiaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    analogyenglanti (English)
    analogiruotsi (svenska)
    Analogiesaksa (Deutsch)
    analoogiaviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HaukiojaJ1998, ItkonenES2005, ItkonenES2011, KAS2003, LaaloK2011, NTT1974, Onikki-RantajääsköT2001, TomaselloM2003, KauppinenA2020, MäättäU2009

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 12.7.2024: Kielitiede:analogia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:analogia.)