analogia


analogia

Määritelmä

1. kahden suhteen samankaltaisuuteen perustuva yleistys

2. nimestä tai nimenmuodostuksesta, jonka mallina on jollain tavoin ollut muu nimistö (nimistöntutkimus)

Selite

Analogiasta on suppeampia ja väljempiä tulkintoja. Väljän tulkinnan mukaan analogia on mallimuodosteisiin nojaava samankaltaisuussuhde. Sen perusteella muodostetaan kieleen uusia ilmauksia. Suppeamman tulkinnan mukaan esimerkiksi kielen muutoksia on selitetty analogialla, silloin kun ne eivät ole olleet äännelakien mukaisia vaan toisten muotojen mallien mukaan tehtyjä yleistyksiä. Analogia toimii myös kielenkäytön synkronisella tasolla vaikuttavana luokitusperiaatteena mm. sananmuodostuksessa. Lapsenkielessä, etenkin varhaiskieliopin vaiheessa, syntyy runsaasti erityyppisiä innovatiivisia muotoja analogian vaikutuksesta ja miniparadigmojen varassa (Laalo 2011, etenkin 4. luku).

Perinteisen näkemyksen mukaan myös samaa rakennetta edustavat lauseet ovat keskenään analogiset (MäättäU 2009). Analogia kuluu myös lasten syntaktiseen kehitykseen. Olennaista on, että oppijalla on ymmärrys kahden lauseen välisestä funktionaalisesta kaltaisuudesta (TomaselloM2003, KauppinenA2020).

Yleisesti ottaen analogia on rakenteellisen samankaltaisuuden hahmottamista ja se perustuu abduktiiviseen päättelyyn.

Erikieliset vastineet

analogia	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
analogy	englanti (English)
analogi	ruotsi (svenska)
Analogie	saksa (Deutsch)
analoogia	viro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaukiojaJ1998, ItkonenES2005, ItkonenES2011, KAS2003, LaaloK2011, NTT1974, Onikki-RantajääsköT2001, TomaselloM2003, KauppinenA2020, MäättäU2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:analogia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:analogia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →