Keskustelu Kielitiede:interferenssi

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

Contents

Thread titleRepliesLast modified
Inferenssi416:06, 18 February 2015

Inferenssi

Inferenssi-termi pitäisi poistaa interferenssin yhteydestä, koska se tarkoittaa ihan muita asioita. Osiossa on myös kirjoitusvirhe seuraavassa sitaatissa (näkyy asiantuntijoille, mutta en pääse tai osaa mennä muokkaamaan sitä sieltä): KarlssonF2004: "52 - - oma ensikieli ja sen ääntämis- ja tulkintatottumukset vaikuttavat pakostakin siihen, miten kuulee vieraita kieliä. Ensikielen kielteinen siirtovaikutus eli inferenssi on tuntuva. - - Ekstrinsiset allofonit kuuluvat selkeämmin kielen normatiiviseen äännejärjestelmään. Niillä on taipumus auheuttaa ääntämisvirheitä eli interferenssiä vieraan kielen omaksumisessa."

Ainakin Karlssonin kirjan vuoden 1994 painoksessa samassa kohdassa on käytetty termiä interferenssi, joten kyseessä on tässä kirjoitusvirhe, joka pitäisi korjata.

Helka Riionheimo (keskustelu)13:39, 6 October 2014

Hei Helka! Hyvä huomio, poistin tuon virheellisen nimityksen käsitesivulta. Keltaiset laatikot ovat vain asiantuntijatyöskentelyn pohjaksi termipankissa, ja poistuvat myöhemmin kokonaan. Niitä ei voi sieltä mitenkään korjatakaan. Olemme siis saaneet joitain aineistoja sähköisesti käyttöön, ja siellä on voinut olla lyöntivirheitäkin.

Kaarina Pitkänen-Heikkilä (keskustelu)13:48, 6 October 2014

Hei, kiitos nopeasta toiminnasta. Niin kuin varmasti näkyy, yritimme hiukkasen määritellä interferenssiä sen pohjalta, mitä kirjoitamme tulevassa Virittäjän numerossa. Tämä on kuitenkin hankala termi määritellä, koska sitä käytetään eri aloilla ja eri tavoin. Kirjoitimme tästä lyhyesti selitteeseen, mutta jos se ei ole oikea paikka, sen voi ottaa poiskin. Mutta tässä tapauksessa termin käyttäjän olisi hyvä saada tietoa siitä, että termillä on monia merkityksiä ja erilaisia arvolatauksia. Samalla joukko käännöstieteilijät täsmensivät käännöstieteen interferenssin määritelmää. Lisäksi olisi vielä jäljellä interferenssi-termi toisen kielen omaksumisen tutkimuksessa, mutta sen edustaja ei ollut nyt paikalla. Tässä jää jäljelle se ongelma, voidaanko kielenomaksumisen tutkimuksen interferenssi määritellä saman termin alle kuin kielikontaktitutkimuksen, vai pitäisikö olla eri termi (siihen tyyliin kuin nyt on esim. korrelaatti erikseen syntaksin ja morfologian terminä). Olisiko teillä termipankkilaisilla kantaa tähän? Termi merkitykset kyllä limittyvät kielikontaktitutkimuksessa ja kielenomaksumisen tutkimuksessa, mutta arvolataus on aivan erilainen: se mikä on kontaktilingvistille neutraali termi onkin kielenomaksumisen tutkijalle vanhentunut ja voimakkaan negatiivisesti latautunut.

Hidasta hommaa tämä määritteleminen, ainakin kun on kyse kokonaisista termipesyeistä. Interferenssin liittyisivät myös lainaaminen, substraatti ja kieltenvälinen vaikutus, ja lisäksi joillain tutkijoilla on omia, harvinaiseksi jääneitä termejään (esim. transferenssi). Nykyisin interferenssin sijasta käytetään paljon muita termejä, joilla ei ole vakiintuneita suomennoksiakaan (copying, replicating). Kovin vähän saatiin tänään parissa tunnissa aikaan, mutta onhan tämä nyt alku kuitenkin...

Helka Riionheimo (keskustelu)15:36, 6 October 2014

Selite on juuri oikea paikka kertoa termin käytöstä, arvolatauksista ja määrittelyn ongelmista. Kokonaisuudessaan on ihan toimiva tuo sivu. Kyllähän tämä aikaaviepää puuhaa on.

Jos selvästi on eri käsite (kuten korrelaatti morfologiassa ja syntaksissa), tehdään omat käsitesivut. Määritelmiä voi pistää useita, jos tuntuu, että on järkevin pistää samalle sivulle. Nyrkkisääntö voisi olla, että jos vieraskieliset vastineet ja lähimmät käsitteet ovat samat, yksi sivu yleensä riittää. Voisi myös määritelmän perään pistää sulkuihin sen alan, jonka kannalta määritellään.

Toisaalta jos nuo nimitykset ovat toisesta suunnasta arvolatautuneita ja toisesta eivät, ehkä se puoltaisi omia sivujaan. Jos nyt nimittäin kirjoittaisi nimityksen perään käyttöhuomautuksen tai kertoisi, että termi on vanhentuntut, se ei pätisikään tuohon kolmanteen määritelmään. Jos tekee kaksi eri sivua, kannattaa pistää molemmista linkki toiseen. Toinen sivu pitää luoda eri nimellä, vaikkapa sillä vähemmän latautuneella, ajanmukaisella nimityksellä.

Kaarina Pitkänen-Heikkilä (keskustelu)13:10, 7 October 2014

Interferenssi-termillä on oma sivunsa myös käännöstieteen alueelle ks. interferenssi. Sielläkin ihan hyvä määritelmä. Tarvitaanko kahta sivua, ts. onko näkökulmaeroa? Ja jos säilytetään molemmat, niin ehkä ne pitäisi linkittää toisiinsa.

Kaarina Pitkänen-Heikkilä (keskustelu)16:06, 18 February 2015