Käännöstiede:uudelleenkäännöshypoteesi
uudelleenkäännöshypoteesi
| uudelleenkäännöshypoteesi | (ehdotettu) |
Uudelleenkäännöshypoteesi perustuu ranskalaisen kääntäjän ja käännösteoreetikon, Antoine Bermanin, ajatteluun. Sitä voidaan käyttää lähtökohtana ensimmäisten ja seuraavien käännösten ja lähtötekstin ”etäisyyden” mittaamiseen ja eri käännösten ”uskollisuuden” vertailuun. Bermanin mukaan ensimmäiset käännökset ovat yleensä kotoutettuja ja mukautettuja, ja vähentävät lähtötekstin vierautta uudessa kulttuurisessa kontekstissaan. Hypoteesin mukaan uudelleenkäännökset seuraavat säännönmukaisesti lähemmin lähtötekstiä. Ensimmäinen käännös tuo lähtötekstin uuteen kulttuuriin, uudelleenkäännös vie uuden kulttuurin lukijan takaisin lähtötekstin luo.
Uudelleenkääntämistä tutkineiden Outi Paloposken ja Kaisa Koskisen mukaan uudelleenkäännöshypoteesiin on ainakin olemassa runsaasti poikkeuksia, ja käytännön esimerkit, kuten Victor Hugon Les Misérables’n suomennokset, saattavat olla suorastaan vastakohtaisia hypoteesiin nähden (Paloposki & Koskinen 2010, 37–41). Pikemminkin kyse on eri aikakausien käännösihanteista ja kohdeyleisöstä: ”Time and order of appearance cannot be seen as a single monolithic entity or causal factor behind retranslations – there are always different tendencies and multiple orientations at work at any one specific time, just as there are different audiences and translators” (Paloposki & Koskinen 2010, 34).Erikieliset vastineet
| Retranslation Hypothesis (luo nimityssivu) | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- uudelleenkäännös (funktiosuhde)
Käytetyt lähteet
Berman1984, Paloposki&Koskinen2010
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Käännöstiede:uudelleenkäännöshypoteesi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Käännöstiede:uudelleenkäännöshypoteesi.)