Historia:Mainilan laukaukset
Mainilan laukaukset
| Mainilan laukaukset |
Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kiristyneet syksyllä 1939 äärimmilleen sen jälkeen, kun Josif Stalinin johtama Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa olivat solmineet 23.8.1939 maiden ulkoministerien mukaan historiankirjoituksessa nimensä saaneen Molotov–Ribbentrop-sopimuksen. Kyse oli Neuvostoliiton ja Saksan välisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta, jossa maat jakoivat Suomen, Baltian maat, Puolan ja Romanialle kuuluneen Bessarabian omiin etupiireihinsä. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 ja aloitti näin toisen maailmansodan. Neuvostoliitto puolestaan aloitti oman sotaretkensä itäiseen Puolaan vain reilut pari viikkoa Saksan jälkeen ja vaati neuvotteluteitse myönnytyksiä Baltian mailta ja Suomelta. Suomi sai Neuvostoliitolta 5.10. kutsun Moskovaan neuvottelemaan alueluovutuksista koskien Karjalankannasta, Suomenlahden ulkosaaria sekä Hankoniemeä. Neuvotteluja käytiin 12.–14.10., 3.–4.11. sekä 9.11., mutta ne päättyivät tuloksettomina, koska Suomi olisi myöntynyt vain huomattavasti Neuvostoliiton Karjalankannakselta vaatimaa aluetta pienempien ns. Kuokkalan mutkan ja Terijoen alueiden luovuttamiseen.
Reilut kaksi viikkoa Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelujen katkeamisen jälkeen Neuvostoliitto lähetti Suomelle 26.11. nootin, jonka mukaan Suomen tykistö oli samana päivänä ampunut Karjalankannaksella maiden välisen rajan ylitse inkeriläiseen Valkeasaaren pitäjään kuuluneeseen Mainilan kylään, ja tykistötulessa oli kuollut neljä neuvostoliittolaista sotilasta. Suomi oli kuitenkin Neuvostoliiton provokaatioita varoneen marsalkka Mannerheimin käskystä vetänyt tykistönsä niin kauaksi rajasta, ettei Mainila ollut sen kantaman piirissä. Suomi tarjoutui selvittämään tapahtunutta yhdessä Neuvostoliiton kanssa, mihin Neuvostoliitto ei suostunut vaan irtisanoi maiden välillä tuohon asti voimassa olleen, vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen 28. marraskuuta ja katkaisi diplomaattisuhteensa Suomen kanssa päivä tämän jälkeen. Seuraavana aamuna 30.11. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät maiden välisen rajan yli aloittaen talvisodan, joka päättyi raskaiden taisteluiden jälkeen Moskovan rauhaan 13.3.1940.
Suomessa oltiin loppuvuodesta 1939 lähtien useiden vuosikymmenten ajan siinä käsityksessä, että Neuvostoliitto olisi itse ampunut kranaatteja omalta puoleltaan rajaa Mainilaan aiheuttaen Suomen syyksi vierittämänsä kuolonuhrit. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen myös venäläiset myönsivät 1990-luvulla Boris Jeltsinin presidenttikaudella, että Mainilan laukaukset olivat hyökkäyssodan oikeuttamiseksi käytetty neuvostoliittolainen provokaatio tai niin kutsuttu false flag -operaatio. 2000-luvulle tultaessa sekä venäläiset että suomalaiset sotahistorioitsijat ovat kuitenkin enenevässä määrin kääntyneet sille kannalle, ettei Mainilan laukauksissa todellisuudessa kuollut ketään, jos tykistö- tai kranaatinheitintulta lopulta edes ammuttiin, vaan Neuvostoliitolle riitti tavoitteidensa saavuttamiseksi se vaivattomampi vaihtoehto, että se vain väitti Mainilan joutuneen suomalaisen hyökkäyksen kohteeksi.Erikieliset vastineet
| shelling of Mainila | englanti (English) | |
| skotten i Mainila | ruotsi (svenska) | |
| Máynil'skiy intsidént | venäjä (русский) |
Lähikäsitteet
- false flag -operaatio (yläkäsite)
- Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salainen lisäpöytäkirja (vieruskäsite)
- Molotov–Ribbentrop-sopimus (vieruskäsite)
- Moskovan rauha 1940 (vieruskäsite)
- talvisota (yläkäsite)
- toinen maailmansota (yläkäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Historia:Mainilan laukaukset. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Mainilan laukaukset.)