Filosofia:viisaus
viisaus
| viisaus |
Määritelmä
2. järkevyys tai ymmärrys käytännön tilanteessa
1. oppi tai tietämys
2. järkevyys tai ymmärrys käytännön tilanteessa
Selite
Antiikin filosofian katsotaan syntyneen viisauden tavoittelusta (sananmukaisesti filosofia merkitsee viisauden rakastamista). Viisaus on toisaalta laajaa tietämystä ja toisaalta sen soveltamista käytännön ongelmatilanteisiin. Viisaus on myös intellektuaalinen hyve, ns. kardinaalihyve. Viisaus esiintyy toiminnan päämääränä erityisesti Platonin (427-347 eaa.) dialogeissa. Aristoteles (384-322 eaa.) ei pitänyt hyvää universaalina ideana ja siksi viisaus ei ole ainoa hyvän elämän tunnusmerkki. Hän jakaakin viisauden teoreettiseen ja käytännölliseen.
Skeptisismin ja kristinuskon myötä viisaus menettää asemansa filosofian keskeisenä päämääränä. Skeptisismi oli kiinnostunut lähinnä tiedon mahdollisuudesta kuin tiedollisesta kokonaisnäkemyksestä tai tiedon soveltamisesta käytäntöön, ja kristilliset ajattelijat pitivät viisautta vaarana uskolle.Varhaismodernin filosofian piirissä viisaus mainitaan harvoin (poikkeuksena eräät G. W. Leibnizin (1646-1716) lyhyet kirjoitelmat ja Pierre Charronin (1541-1603) teos De la sagesse (1604)), ja nykyfilosofiassa on seurattu skeptisismin jalanjäljillä. Siten viisaus on nykyään lähes unohdettu käsite, myös hyvän elämän tunnusmerkkinä, vaikka hyve-etiikan nousun myötä voi ehkä uutta kiinnostusta aiheeseen odottaa. Poikkeuksena voidaan pitää ns. common sense-traditiota britannialaisessa filosofissa (esim. Thomas Reid (1710-1796), G. E. Moore (1873-1958) ja Roderick Chisholm (1916-1999)), joka korostaa eräänlaista maanläheistä järkevyyttä tai viisautta.
Skeptisismin ja kristinuskon myötä viisaus menettää asemansa filosofian keskeisenä päämääränä. Skeptisismi oli kiinnostunut lähinnä tiedon mahdollisuudesta kuin tiedollisesta kokonaisnäkemyksestä tai tiedon soveltamisesta käytäntöön, ja kristilliset ajattelijat pitivät viisautta vaarana uskolle.Varhaismodernin filosofian piirissä viisaus mainitaan harvoin (poikkeuksena eräät G. W. Leibnizin (1646-1716) lyhyet kirjoitelmat ja Pierre Charronin (1541-1603) teos De la sagesse (1604)), ja nykyfilosofiassa on seurattu skeptisismin jalanjäljillä. Siten viisaus on nykyään lähes unohdettu käsite, myös hyvän elämän tunnusmerkkinä, vaikka hyve-etiikan nousun myötä voi ehkä uutta kiinnostusta aiheeseen odottaa. Poikkeuksena voidaan pitää ns. common sense-traditiota britannialaisessa filosofissa (esim. Thomas Reid (1710-1796), G. E. Moore (1873-1958) ja Roderick Chisholm (1916-1999)), joka korostaa eräänlaista maanläheistä järkevyyttä tai viisautta.
Lisätiedot
kr. fronesis, sophia lat. prudentia
Erikieliset vastineet
| wisdom | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:viisaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:viisaus.)