Filosofia:predikaatti

    Tieteen termipankista

    predikaatti

    predikaatti
    Määritelmä kielifilosofiassa ja logiikassa ominaisuutta tai suhdetta ilmaiseva termi
    Selite Termi predikaatti on peräisin Aristoteleen (384-322 eaa.) logiikasta. Siinä kaikki lauseet rakentuvat siten, että niissä jostakin subjektista väitetään jokin predikaatti. Käsitettä käytetään myös yleisemmin merkityksessä määre jostakin. Siten se voidaan usein kääntää suomeksi ominaisuutena. Käytetään myös sanaa "predikoida", kun esitetään väite, jonka mukaan jokin predikaatti kuuluu jollekin subjektille. Termin merkitys muuttui modernin matemaattisen logiikan syntyessä 1860-luvulta lähtien, jolloin Augustus De Morgan (1806-1871), Charles S. Peirce (1839-1914) ja Gottlob Frege (1848-1925) alkoivat merkitä myös suhdekäsitteitä predikaateilla, joihin liittyi kaksi tai useampi yksilö. Frege käytti matemaattista analogiaa ja määritteli aiemmin predikaateiksi ymmärretyt käsitteet lausefunktioina. Relaatioiden logiikka yhdistettynä Peircen ja Fregen toisistaan riippumatta kehittämään kvantifikaatioteoriaan merkitsi nykyisen predikaattilogiikan syntymistä.
    Lisätiedot lat. prae + dico=kuuluttaa, väittää

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KorkmanYrjönsuuri1998, Niiniluoto2015b

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Filosofia:predikaatti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:predikaatti.)