Filosofia:kontrafaktuaalinen implikaatio
kontrafaktuaalinen implikaatio | kontrafaktuaalinen ehtolause | kontrafaktuaali
kontrafaktuaalinen implikaatio | |||
kontrafaktuaalinen ehtolause | |||
kontrafaktuaali |
Kontrafaktuaalit ovat tärkeä ehtolauseiden tyyppi, sillä niiden avulla voidaan ilmaista ja selventää mm. dispositionaalisia ominaisuuksia ja yleisiä luonnonlainomaisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi lauseessa ”Tämä ruukku on hauras.” termille ”hauras” voitaisiin antaa kontrafaktuaalinen ’määritelmä’: ”x on hauras” tarkoittaa että ”jos x:ää lyötäisiin, niin x särkyisi”. Vastaaavasti tietelliset yleistykset kuten ”Kaikki linnut lisääntyvät munimalla.” tukevat sellaisia konditionaaleja kuin vaikkapa ”Jos lepakot olisivat lintuja, niin ne lisääntyisivät munimalla.”
Kontrafaktuaalit muodostavat oman implikaatiotyyppinsä siinä mielessä, ettei niitä ilmeisestikään voi tyydyttävästi eksplikoida sen enempää materiaalisen, tiukan, kuin relevantinkaan implikaation avulla. Kontrafaktuaalien semantiikkaa on kehittänyt mm. David Lewis (1941–2001).Lähikäsitteet
- dispositio
- ehtolause (yläkäsite)
- implikaatio (yläkäsite)
- laki
- subjunktiivinen implikaatio (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:kontrafaktuaalinen implikaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kontrafaktuaalinen implikaatio.)