Arkeologia:esihistoria

    Tieteen termipankista

    esihistoria | esihistoriallinen aika

    esihistoria
    esihistoriallinen aika
    Määritelmä ihmisen menneisyyden ajanjakso, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä ja jota voidaan siksi tutkia vain materiaalisten jäännösten kautta
    Selite Esihistoriallinen aika jäsennetään kolmiperiodijaon mukaisesti kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen. Maailmanlaajuisesti esihistorian aikarajaus ja alaperiodit vaihtelevat huomattavasti. Esihistoriallinen aika alkaa työkalujen käyttöönotosta n. 3 miljoonaa vuotta sitten ja päättyy eri paikoissa eri aikaan kulttuurien siirtyessä kirjallisten lähteiden tavoittamaksi. Päättyminen tapahtuu liukuvasti ja esihistoriallinen aika ja sitä seuraava historiallinen aika ovatkin osittain päällekkäiset. Suomessa esihistoria alkaa ensimmäisistä ihmistoiminnan merkeistä 10 000 vuotta sitten ja päättyy vähitellen 1100–1300-lukujen kuluessa nykyisen Suomen alueen siirtyessä osaksi kristillisen kirkon ja ympäröivien valtakuntien vaikutuspiiriä. Joskus termiä protohistoria käytetään kulttuureista, jotka ovat kirjallisten lähteiden piirissä, mutta eivät itse tuota niitä. Ennen esihistoria -termin vakiintumista käytettiin myös termiä historiantakainen.

    Erikieliset vastineet

    prehistoryenglanti (English)
    préhistoireranska (français)
    förhistoriaruotsi (svenska)
    Vorgeschichtesaksa (Deutsch)
    доисторическое обществоvenäjä (русский)
    первобытное обществоvenäjä (русский)
    esiaegviro (eesti)
    esiajalooline aegviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    DanielG1962, EddyMD2011, HaHaLaRaWe2015, LucasG2005, RowleyConwyP2006, SchnappA1996

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Arkeologia:esihistoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:esihistoria.)