Arkeologia:esihistoria

    From Tieteen termipankki

    esihistoria | esihistoriallinen aika

    esihistoria
    esihistoriallinen aika
    Definition ihmisen menneisyyden ajanjakso, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä ja jota voidaan siksi tutkia vain materiaalisten jäännösten kautta
    Explanation Esihistoriallinen aika jäsennetään kolmiperiodijaon mukaisesti kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen. Maailmanlaajuisesti esihistorian aikarajaus ja alaperiodit vaihtelevat huomattavasti. Esihistoriallinen aika alkaa työkalujen käyttöönotosta n. 3 miljoonaa vuotta sitten ja päättyy eri paikoissa eri aikaan kulttuurien siirtyessä kirjallisten lähteiden tavoittamaksi. Päättyminen tapahtuu liukuvasti ja esihistoriallinen aika ja sitä seuraava historiallinen aika ovatkin osittain päällekkäiset. Suomessa esihistoria alkaa ensimmäisistä ihmistoiminnan merkeistä 10 000 vuotta sitten ja päättyy vähitellen 1100–1300-lukujen kuluessa nykyisen Suomen alueen siirtyessä osaksi kristillisen kirkon ja ympäröivien valtakuntien vaikutuspiiriä. Joskus termiä protohistoria käytetään kulttuureista, jotka ovat kirjallisten lähteiden piirissä, mutta eivät itse tuota niitä. Ennen esihistoria -termin vakiintumista käytettiin myös termiä historiantakainen.

    Equivalents

    prehistoryenglanti
    préhistoireranska
    förhistoriaruotsi
    Vorgeschichtesaksa
    доисторическое обществоvenäjä
    первобытное обществоvenäjä
    esiaegviro
    esiajalooline aegviro

    Related Concepts

    Sources

    DanielG1962, EddyMD2011, HaHaLaRaWe2015, LucasG2005, RowleyConwyP2006, SchnappA1996

    References

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 23.9.2023: Arkeologia:esihistoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:esihistoria.)