Alakohtaiset ohjeet Kielitiede

Palaa etusivulle

Kielitieteen määritelmien on tarkoitus olla yleiskielitieteellisesti ja typologisesti kattavia. Jos esimerkiksi fennistiikassa eli suomen kielen tutkimuksessa on perinteisesti käytetty toisentyyppistä tai suppeampaa määritelmää, voi tästä mainita seliteosassa. Toinen mahdollisuus on tehdä useampi määritelmä, joista ensimmäinen on yleiskielitieteellinen. Huomaa, että lisätietoja-osiossa näkyvä VISKin määritelmä on tarkoitus jättää muuttamattomana näkyviin.

Määritelmien määrä eri luokissa ks. Listauksia kielitiede.

Työryhmän vinkatuimmat sivut:

	Vinkit
tapahtuma-aika	1
differentiaatio	1
maastonimi	1
holofraasi	1
atšoli	1
syvärakenne	1
temne	1
diskurssiyhteisö	1
hyperurbanismi	1
kieliliitto	1
kooditus	1
micmac	1
lausekompleksi	1
fidži	1
juurikonsonantti	1
A-infinitiivikonstruktio	1
initaationimi	1
glottalisaatio	1
elaboraatioetäisyys	1
epenteesi	1
araukaani	1
disjunktio	1
somali	1
klisee	1
noeemi	1
uniikkisuusperiaate	1
kiina	1
taivutusmorfeemi	1
bretoni	1
alahammas	1
agentiivisuuspiirre	1
desideratiivi	1
mon-khmer-kielet	1
hajatehoinen	1
igbo	1
kontuurisonagrammi	1
sitominen	1
universaali	1
hakualue	1
IP-malli	1
keskikhmer	1
kategoriointipiirre	1
diptologia	1
aspektologia	1
siirtymä	1
proadjektiivi	1
galla	1
temporaalirakenne	1
tataari	1
diagrammi	1
… lisää tuloksia

Kielitieteen erikoisalaryhmien omia sivuja:

• Uralistiikan termilista