Alakohtaiset ohjeet Kielitiede

    Tieteen termipankista

    Palaa etusivulle

    Kielitieteen määritelmien on tarkoitus olla yleiskielitieteellisesti ja typologisesti kattavia. Jos esimerkiksi fennistiikassa eli suomen kielen tutkimuksessa on perinteisesti käytetty toisentyyppistä tai suppeampaa määritelmää, voi tästä mainita seliteosassa. Toinen mahdollisuus on tehdä useampi määritelmä, joista ensimmäinen on yleiskielitieteellinen. Huomaa, että lisätietoja-osiossa näkyvä VISKin määritelmä on tarkoitus jättää muuttamattomana näkyviin.

    Määritelmien määrä eri luokissa ks. Listauksia kielitiede.

    Työryhmän vinkatuimmat sivut:

     Vinkit
    apiko-dentaalinen1
    kooditus1
    partikkeliverbi1
    awadhi1
    argumenttirakenne1
    keskikhmer1
    silmukkasääntö1
    affrikoituminen1
    foneettisehtoinen1
    kompetenssi1
    rata1
    verbi-ilmaus1
    avaarilaiskielet1
    kontekstivapaa1
    pampanga1
    näyttämömalli1
    oppitekoisuus1
    aktivoituminen1
    fonologinen1
    lohkeaminen1
    baškiiri1
    graduaalinen1
    tšuvassi1
    epiglottaalinen1
    ajatuskongruenssi1
    tapahtuma-aika1
    Doppelartikulation1
    relevanssi1
    nominaali1
    mon-khmer-kielet1
    antiergatiivi1
    vepsä1
    kielenulkoinen1
    hakualue1
    tavupaino1
    hyperteksti1
    junktio1
    atšeh1
    lopuke1
    kongo1
    pariskuntapuhe1
    aukontäyttösääntö1
    siirtymä1
    artikkeli1
    burma1
    NUT-partisiippi1
    jakuutti1
    erikoislausetyyppi1
    puhuttelujohdos1
    kongruoida1
    … lisää tuloksia

    Kielitieteen erikoisalaryhmien omia sivuja:

    Noudettu kohteesta ”https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?title=Alakohtaiset_ohjeet_Kielitiede&oldid=267742”