Kielitiede:rytmi
rytmi | poljento
| rytmi | |||
| poljento |
Määritelmä
2. mitan yhdistämä sekvenssi, joka syntyy hitaiden ja nopeiden muutosten järjestyneestä ja harmonisesta muuntelusta (poeettinen kieli)
1. äänen systemaattinen jaottelu ajoituksen, keston ja painotuksen perusteella (fonetiikka)
2. mitan yhdistämä sekvenssi, joka syntyy hitaiden ja nopeiden muutosten järjestyneestä ja harmonisesta muuntelusta (poeettinen kieli)
Selite
2. Poeettisen kielen terminä rytmi ei välttämättä viittaa runon äänelliseen esitykseen vaan sen tekstiin, jossa se rakentuu esim. paralleellisista muodoista, sanajärjestyksestä, prominenssisuhteista ja muista kielen materiaalisista, auditiivisista ja visuaalisista piirteistä. Usein lukija silloinkin "kuulee" rytmin mielessään.
1. Rytmi ilmenee puheen tuottamisen "annostelutapana" motorisesti tiettyjen yksiköiden tai peruskuvioiden ajoituksessa. Yksikkönä on pidetty lähinnä tavua tai painollista tavua ja sitä seuraavia painottomia tavuja.
2. Poeettisen kielen terminä rytmi ei välttämättä viittaa runon äänelliseen esitykseen vaan sen tekstiin, jossa se rakentuu esim. paralleellisista muodoista, sanajärjestyksestä, prominenssisuhteista ja muista kielen materiaalisista, auditiivisista ja visuaalisista piirteistä. Usein lukija silloinkin "kuulee" rytmin mielessään.
Lisätiedot
Termin etymologiasta kreikassa ks. Benveniste 1966, 1971.
Erikieliset vastineet
| rhythm | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
FPS2000, KA2010, BenvenisteÉ1966, BenvenisteÉ1971, JakobsonR1960, ViikariA1998, LindqvistK2011
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:rytmi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:rytmi.)