Matematiikka:Boolen algebra
Ulkoasu
Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.
| Boolen algebra (luo nimityssivu) |
Määritelmä
distributiivinen Matematiikka:hila, jossa jokaisella alkiolla on komplementti, jonka pienin alkio on ja suurin alkio
Selite
Boolen algebra kuvastaa sekä logiikan että joukko-opin olennaisia operaatioita (logiikassa disjunktio, konjunktio ja negaatio; joukko-opissa yhdiste, leikkaus ja komplementti).
Boolen algebra voidaan määritellä yhtäpitävästi myös struktuurina , jonka muodostavat joukko , kaksi binääristä operaatiot ja , unaarinen operaatio sekä alkiot , jotka toteuttavat seuraavat ehdot kaikilla : \begin{enumerate}[(1)] \item (vaihdannaisuus) ja ; \item ja ; \item ja ; \item ja ; \item Jäsentäminen epäonnistui (Jäsennysvirhe): {\displaystyle a \vee (b \wedge c)=(a \vee b} \wedge (a \vee c)} ja Jäsentäminen epäonnistui (tuntematon funktio ”\vww”): {\displaystyle a \wedge (b \vee c)=(a \wedge b) \vww (a \wedge c)} ; \item ja . \end{enumerate} Näin määritellylle Boolen algebralle saadaan hilarakenne määrittelemällä Matematiikka:osittaisjärjestys siten, että jos (tai ekvivalentisti jos )
Yksinkertainen esimerkki Boolen algebrasta on struktuuri, jossa ja operaatiot on määritelty siten, että ja , ja . Tämä vastaa klassisen propositiologiikan totuusarvojen laskemista, kun operaattori tulkitaan loogiseksi operaatioksii "tai", operaattori tulkitaan loogiseksi operaatioksi "ja" ja operaattori tulkitaan loogikseksi operaatioksi "ei".
Klassinen esimerkki Boolen algebrasta on , missä on joukon Matematiikka:potenssijoukko (eli joukon kaikkien osajoukkojen joukko), on kahden joukon Matematiikka:yhdiste, on kahden joukon leikkaus, on joukon komplementti, alkiona on tyhjä joukko ja alkiona on joukko .
Boolen algebra voidaan määritellä yhtäpitävästi myös struktuurina , jonka muodostavat joukko , kaksi binääristä operaatiot ja , unaarinen operaatio sekä alkiot , jotka toteuttavat seuraavat ehdot kaikilla : \begin{enumerate}[(1)] \item (vaihdannaisuus) ja ; \item ja ; \item ja ; \item ja ; \item Jäsentäminen epäonnistui (Jäsennysvirhe): {\displaystyle a \vee (b \wedge c)=(a \vee b} \wedge (a \vee c)} ja Jäsentäminen epäonnistui (tuntematon funktio ”\vww”): {\displaystyle a \wedge (b \vee c)=(a \wedge b) \vww (a \wedge c)} ; \item ja . \end{enumerate} Näin määritellylle Boolen algebralle saadaan hilarakenne määrittelemällä Matematiikka:osittaisjärjestys siten, että jos (tai ekvivalentisti jos )
Yksinkertainen esimerkki Boolen algebrasta on struktuuri, jossa ja operaatiot on määritelty siten, että ja , ja . Tämä vastaa klassisen propositiologiikan totuusarvojen laskemista, kun operaattori tulkitaan loogiseksi operaatioksii "tai", operaattori tulkitaan loogiseksi operaatioksi "ja" ja operaattori tulkitaan loogikseksi operaatioksi "ei".
Klassinen esimerkki Boolen algebrasta on , missä on joukon Matematiikka:potenssijoukko (eli joukon kaikkien osajoukkojen joukko), on kahden joukon Matematiikka:yhdiste, on kahden joukon leikkaus, on joukon komplementti, alkiona on tyhjä joukko ja alkiona on joukko .
Erikieliset vastineet
| boolean algebra (luo nimityssivu) | englanti (English) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Matematiikka:Boolen algebra. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Matematiikka:Boolen algebra.)