Geologia:šokkilamelli
šokkilamelli | shokkilamelli
| šokkilamelli | |||
| shokkilamelli |
Šokkilamellit syntyvät ainoastaan tiettyihin lähinnä šokkipaineesta riippuviin kidetieteellisiin tasoihin, jotka ilmoitetaan kidepintojen Millerin (eli Miller–Bravais) indekseillä. Šokkilamellit ovat tyypillisimmillään ja helpoimmin tunnistettavissa kvartsissa, mutta niitä esiintyy etenkin myös muissa hohkasilikaateissa, kuten plagioklaasissa ja kalimaasälvässä, mutta myös mm. pyrokseeneissa ja amfiboleissa.
Šokkilamellit ovat levymäsiä ja siten sivusta nähtynä suoria, kapeita (kvartsissa noin 2–3 µm) ja esiintyvät hyvin lähellä toisiaan (kvartsissa noin 2–10 µm). Tyypillisesti ne ulottuvat lähes koko rakeen poikki. Šokkilamellit syntyvät ainoastaan šokkimetamorfoosissa, joten luonnollista alkuperää olevat šokkilamellit ovat varma todiste asteroiditörmäyksestä. Ihmisen toimesta šokkilamelleja voidaan tuottaa niin ydinräjäytyksillä kuin törmäyskokeillakin.Šokkilamelleista parhaiten tunnetaan kvartsin šokkilamellit. Niitä on ainakin kahta erilaista tyyppiä. Kvartsin (0001)-tasoon syntyvät šokkilamellit ovat Brasilian lain mukaisia kaksoslamelleja, mutta muut ainakin pääosin koostuvat lasista.
Lasista koostuvat šokkilamellit devitrifioituvat ajan saatossa, eli ne muuttuvat takaisin alkuperäiseksi mineraaliksi. Etenkin kvartsissa ne jättävät kuitenkin jälkeensä pieniä lähinnä vedestä koostuvia fluidisulkeumia. Tällaisista shokkilamelleista on käytetty nimitystä helminauhašokkilamellit.
Kirjoittaja: FT Teemu ÖhmanErikieliset vastineet
| englanti (English) | ||
| planar deformation feature | englanti (English) | (suositeltu) |
| shock lamella | englanti (English) | (vältettävä) |
Lähikäsitteet
- helminauhašokkilamelli (alakäsite)
- tasomurtuma (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Geologia:šokkilamelli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:šokkilamelli.)