Geologia:helminauhašokkilamelli
helminauhašokkilamelli | helminauhashokkilamelli
helminauhašokkilamelli | |||
helminauhashokkilamelli |
Šokkimetamorfoosissa mineraaleihin syntyvä lasi ei ole pysyvää, vaan ajan saatossa se devitrifioituu, eli uudelleenkiteytyy takaisin siksi mineraaliksi, josta se alkujaan muodostuikin. Siksi ainoastaan nuorimpien törmäyskraatterien šokkilamellit ovat yhä lasia. Tavallisten šokkilamellien tapaan helminauhašokkilamellit ovat levymäisiä rakenteita, jotka syntyvät ainoastaan tiettyihin, lähinnä šokkipaineesta riippuviin kidetieteellisiin tasoihin. Kun niitä tarkastellaan sivusta, ne näkyvät tyypillisinä suorina, yleensä koko rakeen läpi ulottuvina fluidisulkeumajonoina. Ne ovat varma todiste šokkimetamorfoosista.
Helminauhašokkilamellit tunnetaan muiden keskeisimpien merkkien tapaan parhaiten kvartsista, mutta niitä esiintyy myös mm. maasälvissä.Šokkimetamorfoosissa syntyvään SiO2-lasiin liukenee jopa kuusi painoprosenttia vettä, mutta kvartsiin vain alle sata miljoonasosaa. Siksi lasin uudelleenkiteytyessä jäljelle jää fluidisulkeumia, eli helminauhašokkilamelleja. Näin kvartsiin syntyvien yksittäisten "helmien" eli fluidisulkeumien läpimitta on yleensä noin 1–2 µm.
Toisin kuin joskus on väitetty, helminauhašokkilamellit eivät kerro mitään siitä, tapahtuiko šokkimetamorfoosin aiheuttanut törmäys kuivalle maalle vai esimerkiksi matalaan mereen. Maapallolla käytännössä kaikkiin kraattereihin muodostuu ainakin jonkinlainen hydroterminen systeemi, jolloin vesi pääsee šokkilamellien sisään.
Kirjoittaja: FT Teemu ÖhmanErikieliset vastineet
decorated PDF | englanti (English) | |
decorated planar deformation feature | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- šokkilamelli (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Geologia:helminauhašokkilamelli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:helminauhašokkilamelli.)