SeliteQAPF-diagrammi. Kuvan alkuperäinen muokkaus: Aku Heinonen; kuvan päivitys: Elina Lehtonen.QAPF-diagrammissa Q = kvartsi, A = alkalimaasälpä (kalimaasälpä ja albiitti), P = plagioklaasi ja skapoliitti ja F = foidi eli maasälvänsijainen. QAPF-diagrammi on kaksoiskolmio ja kiven nimi saadaan joko QAP-kolmiosta tai FAP-kolmiosta, sillä kvartsi ja foidit eivät voi esiintyä samassa kivessä. QAPF-diagrammia voidaan käyttää kivilajin luokitteluun silloin, kun kivessä olevien mafisten (tai vastaavien; ryhmä M) mineraalien määrä on alle 90 %.
Esimerkki QAPF-diagrammin käytöstä:
Tuntemattomasta syväkivestä on ohuthietutkimuksen avulla määritetty päämineraalien määräsuhteet. Kivessä on 25 % kvartsia (Q), 20 % kalimaasälpää (A), 20 % plagioklaasia (P), 15 % sarvivälkettä, 10 % biotiittia ja 6 % muskoviittia. Näiden lisäksi aksessorisia mineraaleja on yhteensä 4 %. Sarvivälke, biotiitti ja muskoviitti kuuluvat mafisten mineraalien ryhmään M ja niiden yhteenlaskettu määrä on 35 %. Kiven nimen määrittelemiseen käytetään siis QAPF-diagrammin QAP-kolmiota.
Kvartsin, kalimaasälvän ja plagioklaasin summa (tuntemattomassa kivessä 65 %) lasketaan sataan, jolloin Q = 38, A = 31 ja P = 31. Näiden lukuarvojen leikkauskohta QAP-kolmiossa antaa kivilajin nimen.
Esimerkin kivilajin leikkauskohta osuu diagrammissa kenttään 3b. Kivi on yleisnimeltään graniitti ja tarkemmalta nimeltään montsograniitti.
QAPF-diagrammin käyttö vulkaanisten kivien luokittelemiseen on vulkaniittien pienirakeisuuden vuoksi vaikeaa ja vulkaanisten kivien luokitteluun käytetään yleensä muita menetelmiä (esim. TAS-diagrammi).
Lisätiedot
Magmakivilajien luokitteluun käytetään QAPF-diagrammin lisäksi myös muita menetelmiä.
Lähdeviittaus tähän sivuun: Tieteen termipankki 5.11.2024: Geologia:QAPF-diagrammi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:QAPF-diagrammi.)
