miratiivisuus


miratiivisuus

Määritelmä puhujan tiedon merkintä puhujalle uudeksi ja odottamattomaksi

Selite

Miratiivisuus on semanttinen kategoria, joka koskee uutta tai odottamatonta tietoa. Miratiivisuuden kieliopillisia tunnuksia kutsutaan miratiiveiksi, mutta muuten miratiivisuutta voi ilmaista esimerkiksi erilaisilla adverbiaaleilla tai intonaatiolla. Miratiivisuuteen kuuluvia merkityksiä ovat tiedon uutuus tai odottamattomuus, yllätykset, äkilliset oivallukset sekä muu odotuksenvastaisuus. Täten muodot, joita ei ole merkitty miratiivisiksi, osoittavat puhujan kannalta tunnettua tai odotettavissa olevaa tietoa, joka usein on myös assimiloitunut osaksi puhujan kokonaistietämystä. Lisäksi on ehdotettu, että miratiivisuus voi kattaa myös puhuteltavan kannalta uuden tai odottamattoman tiedon, eli miratiivista merkintää voi käyttää silloinkin, jos tieto oletettavasti on uutta puhuteltavalle.

Miratiivisuus on usein yhteydessä evidentiaalisuuteen: etenkin epäsuorilla evidentiaaleilla, kuten inferentiaaleilla on toisinaan miratiivisia lisämerkityksiä ja -käyttöjä, ja miratiivisuuden tutkimushistoriakin on yhteydessä evidentiaalisuuden tutkimushistoriaan. Toisaalta on myös ensisijaisesti miratiivisia tunnuksia, joilla on evidentiaalisia käyttöjä, ja joissakin kielissä on täysin erilliset merkintäkeinot miratiivisuudelle ja evidentiaalisuudella. On myös kieliä, joissa on kieliopillisia miratiiveja, mutta ei kieliopillisia evidentiaaleja, sekä päinvastoin.

Erikieliset vastineet

admirativity	englanti (English)	(osittainen synonyymi)
mirativity	englanti (English)

Lähikäsitteet

evidentiaalisuus
miratiivi (alakäsite)

Käytetyt lähteet

AikhenvaldA2004, DeLanceyS1997, DeLanceyS2001, DeLanceyS2012, Hengeveld&Olbertz2012, HyslopG2018

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:miratiivisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:miratiivisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →