Historia:maakaupunki
maakaupunki
| maakaupunki |
Määritelmä
ruotsalaisessa 1600- ja 1700-luvun tapulikaupunkijärjestelmässä sellainen kaupunki, jolla ei ollut ulkomaankauppaoikeutta toisin kuin tapulikaupungeilla
Selite
Ruotsin valtakunnassa pyrittiin 1600- ja 1700-luvulla ohjailemaan kaupankäyntiä ja vaikuttamaan valtakunnan eri alueiden ja paikkakuntien talouteen, elinkeinoihin ja työnjakoon myöntämällä eri kaupungeille erilaisia kaupankäyntioikeuksia. Suoraa ulkomaankauppaa oli luvallista käydä vain tapulikaupunkien satamista siinä missä maakaupunkien oli luvallista välittää takamaidensa tuotteita vain tapulikaupunkeihin ja vastaavasti tuoda ulkomaisia tuotteita vain tapulikaupungeista. Järjestelmässä oli sekä osittaisia että täydellisiä tapulioikeuksia. Tapulikaupungeista kaikki sijaitsivat luonnollisista syistä rannikolla ja niissä oli satama, mutta maakaupungit saattoivat sijaita yhtä hyvin sekä rannikolla että sisämaassa. Suomen alueella tapulikaupunkeja olivat niin kutsutun Pohjanlahden kauppapakon purkamiseen asti vain Turku, Helsinki ja Viipuri sekä Viipurin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 menettämisen jälkeen Hamina ja myös sen Venäjälle Turun rauhassa 1743 menettämisen jälkeen Degerby/Loviisa. Kaikki muut kaupungit olivat maakaupunkeja. Pohjanlahden kauppapakon päättymisen myötä vuonna 1765 myös Porista, Oulusta, Vaasasta ja Kokkolasta tuli maakaupunkien sijasta tapulikaupunkeja.
Erikieliset vastineet
| uppstad | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- merkantilismi (yläkäsite)
- Pohjanlahden kauppapakko (vieruskäsite)
- tapulikaupunki (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Historia:maakaupunki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:maakaupunki.)