tunnustamattomuusperiaate kansainvälisessä oikeudessa


tunnustamattomuusperiaate kansainvälisessä oikeudessa

Määritelmä kansainvälisen oikeuden normi, joka velvoittaa valtion olemaan tunnustamatta oikeudenvastaisella teolla aikaansaatua tilaa ja olemaan kytkemättä siihen niitä oikeusvaikutuksia, joita siihen olisi muussa tapauksessa liitettävä

Selite

Kansainliiton yleiskokous hyväksyi vuonna 1933 päätöslauselman, jolla valtioita kehotettiin olemaan tunnustamatta Japanin Kiinaan perustamaa Manchukuon "valtiota" ja hallitusta. YK:n yleiskokouksen vuonna 1970 hyväksymässä valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita koskevassa julistuksessa todetaan valtioiden velvollisuus pidättyä tunnustamasta laittomasti aikaansaatuja aluevaltauksia (päätöslauselma 2125/XXV). Kansainvälinen tuomioistuin vahvisti vuonna 1971, että valtioilla oli velvollisuus olla tunnustamatta Etelä Afrikan Namibiaa koskevia toimia (ICJ: Namibia case, Reports 1971, s. 54). YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut tämän periaatteen eräissä yksityistapauksissa (Etelä Rhodesia 1966–1979, Jerusalemin liittäminen Israelin pääkaupungiksi ja Golanin miehitys 1980–1981, Turkin suorittama Pohjois-Kyproksen miehitys 1983 ja Irakin suorittama Kuwaitin miehitys 1990). Oikeuskäytäntö ja valtioiden käytäntö eivät ole olleet johdonmukaisia, ja oikeudenvastaisetkin aluesaannot ovatkin silti usein vakiintuneet. Toisaalta tunnustamattomuusperiaatteen pätevyys on ajasta riippumaton, joten pitkäkään miehitys ei sellaisenaan voi poistaa saannon tai valloituksen oikeudenvastaisuutta.

Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana tunnetuimmat tapaukset, joissa tunnustamattomuusperiaatetta on sovellettu, liittynevät Yhdysvaltain ja sen liittolaisten politiikkaan olla tunnustamatta Kiinan kansantasavallan hallitusta (vuoteen 1971 saakka), Saksan demokraattista tasavaltaa ja Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon. Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014 enemmistö maailman valtioista sekä monet järjestöt kuten Euroopan Unioni ja YK:n yleiskokous ovat tunnustamattomuusperiaatteeseen vedoten tuominneet miehityksen laittomana kansainvälisen oikeuden loukkauksena. Euroopan Unioni ja Yhdysvallat liittolaisineen ovat tapauksen johdosta mm. asettaneet Venäjää vastaan joukon talouspakotteita.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Martti Koskenniemi ja Ville Kari

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BotBR1968, DugardJ1987, GrantT2000, RothB1999, TurnsD2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:tunnustamattomuusperiaate kansainvälisessä oikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tunnustamattomuusperiaate kansainvälisessä oikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →