Oikeustiede:ylimääräinen muutoksenhaku (prosessioikeus)/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja saavat käyttää lähinnä asianosaiset. Myös laillisuusvalvontaa harjoittavat viranomaiset (oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies) voivat julkisen edun niin vaatiessa hakea tuomion oikaisua. Rikosasioissa syyttäjällä yleisen edun valvojana on oikeus hakea tuomion purkua sekä syytetyn eduksi että hänen vahingokseen. Poikkeuksellisesti tuomari voi itsekin hakea tekemänsä virheellisen ratkaisun purkamista. Tuomari ei kuitenkaan saa hakea tuomion purkua syytetyn vahingoksi.

Aikaisemmin ylimääräistä muutoksenhakua tuli pääsääntöisesti hakea korkeimmalta oikeudelta. Vuonna 2005 järjestelmää muutettiin siten, että toimivaltaa eräiltä osin siirrettiin korkeimmalta oikeudelta alemmille oikeusasteille. Määräajan palauttaminen toimenpiteen tekemiseksi käräjäoikeudessa tai muutoksen hakemiseksi sen ratkaisuun siirtyi hovioikeudelle, jonka toimivaltaan jo aikaisemmin kuuluivat kantelut käräjäoikeuden menettelystä. Tiettyjen selvien tapausten osalta tuli mahdolliseksi itseoikaisu, jolloin virheen tehnyt tuomioistuin voi itse ratkaista ylimääräisen muutoksenhakemuksen tai oikaista virheen.

Vuoden 2005 lainmuutosten tarkoituksena oli kohdentaa tuomioistuinlaitoksen voimavaroja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. Lisäksi kantelun määräaikaa pidennettiin tilanteissa, joissa kansainvälinen ihmisoikeuselin on todennut oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä. Sen sijaan uudistuksen jatkovalmistelussa luovuttiin muutoksenhakutoimikunnan (komiteanmietintö 2002:8) ehdottamasta ylimääräisen muutoksenhaun määräaikojen ja menettelysäännösten uudistamisesta muilta osin, koska erityisiä ongelmia käytännössä ei näiltä osin ollut todettu.