Oikeustiede:saamisen siirto/laajempi kuvaus
Palaa takaisin käsitesivulle
Siirron toteuttaminen Kun velkoja siirtää saamisoikeutensa toiselle oikeustoimin, siirron pätevyyden kannalta ei ole merkitystä sillä, mikä oikeustoimi on kyseessä. Saamisoikeus voidaan esimerkiksi myydä tai antaa lahjaksi. Oikeustoimen yhteydessä on mainittava selkeästi, mikä oikeus siirretään varsinkin, jos luovuttajalla on useita erilaisia saamisoikeuksia velalliselta. Esimerkiksi saamisoikeus pääomaan ja korkoon voidaan kumpikin luovuttaa ilman toista tai molemmat yhdessä. Saamisoikeus voidaan siirtää myös pantiksi. Panttaussiirto rinnastetaan muuhun saamisen siirtoon. Velkakirjalain (622/1947) 10 §:n mukaan lakia sovelletaan myös panttaukseen.
Velkojan suostumusta siirtoon ei tarvita. Siirron pätevyys ei yleensä edellytä edes ilmoitusta velalliselle. Jos siirrosta ei ilmoiteta velalliselle, se voi aiheuttaa vaikeuksia uudelle velkojalle. Velkojan on hankala osoittaa, että hän on oikea henkilö saamaan suorituksen, jos velallinen ei ole saanut siirrosta ilmoitusta. Toisaalta velallisen on vaikeata maksaa velkansa, jos hän ei tiedä maksun saajaa. Jos maksu viivästyy, koska velallinen ei tiedä, minne maksaa, kyse on velkojan, ei velallisen viivästyksestä.
Saamisen siirto oikeustoimin kuuluu erityisseuraantoihin. Niille on tyypillistä, että yksittäinen varallisuusoikeus, kuten rahasaaminen velalliselta tai omistusoikeus taikka käyttöoikeus esineeseen, siirtyy henkilöltä toiselle yksittäisellä oikeustoimella, kuten kaupan, vaihdon tai lahjan seurauksena.
Siirto koskee vain siirrettyä oikeutta. Muita, siirrettyyn saamiseen mahdollisesti liittyviä oikeuksia ei uusi velkoja saa. Jos esimerkiksi halutaan siirtää saamisten lisäksi osamaksukaupan kohteen omistusoikeus, siitä on sovittava erikseen (KKO 1997:154).
Siirron ilmoittaminen velalliselle. Saamisoikeus voidaan luovuttaa velallista kuulematta ja hänelle asiasta ilmoittamatta. Siirronsaajan oikeuksien turvaamiseksi ilmoitus velalliselle on kuitenkin merkityksellinen. Velkojan on hankala todistaa olevansa legitimoitu velkoja, jos velallinen ei ole saanut tietoa velan siirtymisestä uudelle velkojalle. Velallinen taas vapautuu velan maksamisesta vain, jos hän maksaa legitimoidulle velkojalle eli henkilölle, joka näyttää olevan oikea velkoja. Legitimoidun velkojan asema määräytyy yleensä havaittavien seikkojen perusteella. Suoritusta vaativan henkilön asemassa lähdetään siitä, että velallinen on myös havainnut kaikki seikat, jotka olisi voinut havaita.
Jos siirretty saaminen perustuu asiakirjaan, esimerkiksi velkakirjaan, siirto on hyvä merkitä asiakirjaan. Merkinnän avulla siirron saaja voi osoittaa oikeutensa. Siirtomerkintä on kuitenkin erotettava siirron perusteena olevasta oikeustoimesta.
Siirto muutoin kuin oikeustoimin. Yleisseuraannossa henkilön oikeudet ja velvoitteet eli oikeusasema siirtyy toiselle. Yleisseuraannoista on säädetty laissa. Yleisseuraannosta ei voi sopia. Se tapahtuu vain lain nojalla. Esimerkkeinä voidaan mainita perimys ja sulautuminen. Perimyksessä varallisuus siirtyy kuolinpesälle, se selvitetään eli velvoitteet täytetään mahdollisuuksien mukaan. Jos varallisuutta jää, se jaetaan perillisille. Sulautumisessa taas sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaavan yhtiön oikeuksiksi ja velvoitteiksi. Yhtiön jakautuessa siirtyy yleisseuraannon mukaisti varallisuus jakautumisella syntyneeseen yhtiöön.
Kun varat siirtyvät yleisseuraannossa, siirtyvät saamisetkin. Se, kenelle saamisoikeus säännösten nojalla siirtyy, tulee velkojan asemaan. Uuden velkojan oikeudet ovat samat kuin alkuperäisenkin velkojan oikeudet siirron hetkellä.
Prokurasiirto. Saamisoikeus voidaan siirtää perittäväksi toiselle (prokurasiirto). Siirron saaja ei voi luovuttaa saamista edelleen, koska hänelle on siirtynyt vain oikeus periä saatava. Samalla on siirtynyt myös kanneoikeus siirron saajalle, vaikka siirron saaja periikin saatavan siirtäjän hyväksi.
Siirtäjän vastuu. Saamisoikeuden luovuttaja vastaa siirronsaajalle luovutuksen pätevyydestä. Luovuttaja vastaa siten saamisen pätevyydestä. Velkakirjojen osalta siitä on säädetty velkakirjalain 9 §:ssä. Yleisten periaatteiden mukaan suojaa saa vain vilpittömässä mielessä ollut siirronsaaja. Siirtäjä vastaa myös siitä, että hänellä on ollut oikeus pätevästi luovuttaa saatava toiselle. Tältäkin osin suojataan vain vilpittömässä mielessä ollutta siirronsaajaa. Siirtäjä ei kuitenkaan vastaa saatavan pätevyydestä, jos saatava on siirretty lahjana.
Siirtäjä ei vastaa velallisen maksukyvystä, ellei hän ole sitoutunut vastuuseen myös siitä. Asiasta on säännös velkakirjalain 9 §:ssä. Jos velallinen ei pysty maksamaan velkaansa maksukyvyttömyytensä vuoksi, siirronsaaja kärsii siitä aiheutuvan vahingon.