Filosofia:laji
laji
| laji |
Suvut ja lajit ovat Aristoteleen luonnonfilosofian oliohierarkian keskeiset käsitteet. Lajit, joilla on jokin yhteinen olemuksellinen luonto, kuuluvat samaan sukuun. Aristoteles piti sukuja ja lajeja toissijaisina substansseina molempien paljastaessa yksilöolemuksia eli ensisijaisen substanssiolemuksen. Aristotelisessa logiikassa käsitellään pääasiassa nk. kategorisia propositioita, joissa jollekin lajitermille predikoidaan sukuun viittaava termi. Suvut ja lajit ovat Aristoteleella suhteellisia käsitteitä ja määrittyvät suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi lauseessa "Koirat ovat nisäkkäitä", termi "koira" on laji ja "nisäkäs" on suku, mutta lauseessa "Nisäkkäät ovat eläimiä" termi "nisäkäs" onkin laji ja "eläin" suku.
Modernissa biologiassa termit "suku" ja "laji" ovat kiinnitettyjä taksonomisten hierarkioiden tasoja toisin kuin Aristoteleella. Käsitys biologisten lajien määrittelemisestä on osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin klassisessa käsityksessä eikä niiden essentialistinen määritteleminen ole osoittautunut tyydyttäväksi. Modernissa metafysiikassa ja tieteenfilosofiassa 1800-luvulta alkaen on keskusteltu nk. luonnollisen lajin (natural kind) käsitteestä ja sen määrittelemisestä.Erikieliset vastineet
| species | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- heimo (yläkäsite)
- kaari (yläkäsite)
- kladi (yläkäsite)
- kunta (yläkäsite)
- lahko (yläkäsite)
- luokka (yläkäsite)
- luonnollinen laji (vieruskäsite)
- luonnollinen luokka (vieruskäsite)
- olemus (funktiosuhde)
- pääjakso (yläkäsite)
- substanssi
- suku (yläkäsite)
- suku (yläkäsite)
- taksoni (yläkäsite)
- typologinen laji (alakäsite)
Käytetyt lähteet
Ylikoski&Kokkonen2009, Angeles1981
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.11.2024: Filosofia:laji. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:laji.)