Filosofia:aforismi
aforismi
| aforismi |
Määritelmä
filosofian lyhyt esitysmuoto
Selite
Jotkut filosofit tiivistivät ajatuksensa lyhyeen muotoon, josta käytetään nimitystä aforismi. Ne ovat lyhyitä huomautuksia jotakin tiettyä aihetta koskien. Tunnetuimpia aforistista esitysmuotoa käyttäviä filosofeja ovat olleet mm. Herakleitos, jonka kirjoitukset ovat lyhyitä aforistisia katkelmia (esimerkiksi "samaan virtaan ei voi astua kahdesti"), Giambattista Vico (1668-1744), jonka teos Scienza nuova (1725) koostuu lyhyiden huomautusten sarjasta, Ralph Waldo Emerson (1803-1882), Friedrich Nietzsche (1844-1900) (esimerkiksi Iloinen tiede (1882) ja Ludwig Wittgenstein, jonka Tractatus logico-philosophicus (1921) sisältää lyhyitä huomautuksia, kuten "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava".
Esitysmuotona aforismi on taitavissa käsissä mielenjäävä ja ilmaisuvoimainen - huonona puolena voidaan mainita se, että aforismi helposti altistuu epämääräisyydelle ja väärinymmärrykselle tiiviytensä vuoksi. Esimerkiksi Herakleitosta kutsuttiin "hämäräksi".
Esitysmuotona aforismi on taitavissa käsissä mielenjäävä ja ilmaisuvoimainen - huonona puolena voidaan mainita se, että aforismi helposti altistuu epämääräisyydelle ja väärinymmärrykselle tiiviytensä vuoksi. Esimerkiksi Herakleitosta kutsuttiin "hämäräksi".
Lisätiedot
ks. aforismi myös kirjallisuudentutkimuksessa
Erikieliset vastineet
| aforismo | espanja (español) | |
| aforismo | portugali (português) | |
| aphorisme | ranska (français) | |
| aforism | ruotsi (svenska) | |
| Aphorismus | saksa (Deutsch) | |
| aforism | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:aforismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:aforismi.)