Oikeustiede:sunnuntaityö
sunnuntaityö
| sunnuntaityö |
Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä työn laadun vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa. Työtä voidaan siten laatunsa perusteella tai sopimuksen mukaan teettää ainoastaan sunnuntaisin. Sunnuntaina voidaan teettää työtä riippumatta sitä, edellyttääkö työn laatu sitä, että työtä teetetään kaikkina viikon päivinä. Jos sunnuntaityön teettämisen perusteena on työn laatu, ei sen teettämiseen vaadita työntekijän suostumusta. Muita kuin säännönmukaisesti sunnuntaille sijoittuvia kirkollisia juhlapyhiä ovat kirkkolain mukaan joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannuspäivä.
Sunnuntaityöstä on työaikalain mukaan maksettava 100 % korotettu palkka, jos kysymyksessä on säännöllisenä työaikana tehty työ. Lisä- tai ylityö, joka sijoittuu sunnuntaille, on lisäksi korvattava niistä säädetyllä tavalla. Sunnuntaityökorvausta ei voi sisällyttää työntekijän peruspalkkaan eikä sitä voi vaihtaa vapaa-aikaan. Sellaisten johtavassa asemassa olevien työntekijöiden, joiden pääasiallisena työtehtävänä on muiden työntekijöiden työnjohto, kanssa voidaan sopia sunnuntaityökorvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Tällöin ko. korvaus on maksettava joka kuukausi riippumatta siitä, onko kyseisenä kuukautena tehty työtä sunnuntaina.
Sunnuntaityöstä voidaan sopia toisin työaikalain 40 §:ssä tarkoitetulla työehtosopimuksella.Kirjoittaja: Marjo Ylhäinen
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:sunnuntaityö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sunnuntaityö.)