Oikeustiede:vastavalitus
vastavalitus | vastamuutoksenhaku | liittymisvalitus | liittymismuutoksenhaku
vastavalitus | |||
vastamuutoksenhaku | |||
liittymisvalitus | |||
liittymismuutoksenhaku |
Käräjäoikeudessa oikeudenkäynnin osin hävinneen asianosaisen tulee ilmoittaa tyytymättömyyttä tuomioon seitsemän päivän kuluessa ja valittaa tuomiosta 30 päivässä. Jos hänen vastapuolensa (valittaja) valittaa tuomiosta, asianosainen saa 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä tehdä asiassa vastavalituksen (vastavalittaja).
Vastavalitus on siten liitännäinen (ensi)valituksesta, että jos valittaja ei aja valitustaan perille tai peruuttaa sen, myöskään vastavalitusta ei tutkita. Ainoastaan siinä tapauksessa, että pääkäsittely hovioikeudessa on jo aloitettu, vastavalitus ei raukea.
Vastavalitus tuli Suomessa mahdolliseksi vuoden 2003 lakimuutoksella. Vastavalituksen etuna on pidetty sen muutoksenhakuja vähentävää vaikutusta tapauksissa, joissa kummallakaan osapuolella ei ole muutoksenhakuun välttämätöntä tarvetta: tarkoituksena on siis välttää valituksia, joita tehdään "varmuuden vuoksi" siltä varalta, että vastapuoli valittaa. Vastavalitus voi myös edistää oikeudenmukaisen ja materiaalista totuutta vastaavan ratkaisun saavuttamista, sillä sen ansiosta muutoksenhakutuomioistuin ei ole sidottu yksin valittajan vaatimuksiin, vaan voi ottaa huomioon molempien asianosaisten vaatimukset.Kirjoittajat: Johanna Niemi ja Veera Löthman
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:vastavalitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vastavalitus.)