Estetiikka:suunnittelujärjestelmä
suunnittelujärjestelmä
| suunnittelujärjestelmä |
Suunnittelujärjestelmä on valtakunnallinen, ympäristölainsäädännön määrittämä ohjausjärjestelmä, jonka soveltamisala kattaa kaiken maankäytön suunnittelun (yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun). Suomessa sovellettavan suunnittelujärjestelmän määrittelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 1999/132). Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on sen ensimmäisen pykälän mukaisesti "järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä".
Maankäyttö- ja rakennuslaissa 1) määritellään ne ympäristön osatekijät tai ulottuvuudet, joiden huomioon ottaminen on hyvän elinympäristön tuottamisen kannalta välttämätöntä, ja 2) annetaan näitä osatekijöitä ja ulottuvuuksia koskevia määräyksiä ja normeja. Tämän kaltaiset määräykset ja normit voidaan tulkita osaksi normiperustaista laatuajattelua, jonka mukaisesti elinympäristön laatu on olemukseltaan normitettua ja suunnittelun päämääränä on ennalta määrätyn laadun tavoittelu. Tässä mielessä maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen määrittämä suomalainen suunnittelujärjestelmä edustavat rationalistisen suunnittelun traditiota, vaikka jouston ja tapauskohtaisen harkinnan mahdollisuuksia onkin aiempaa lainsäädäntöä enemmän.
Suunnittelujärjestelmän ytimessä on hierarkkisista kaavatasoista koostuva kaavajärjestelmä. Suunnittelujärjestelmää ja kaavajärjestelmää käytetäänkin joskus synonyymeinä toisilleen, vaikka suunnittelujärjestelmään kuuluu kaavojen lisäksi myös sanallisesti muotoillut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä erinäiset kunnallisen tason ohjaustoimet (maapolitiikka, rakennusjärjestys, rakennusvalvonta).
Suunnittelujärjestelmän lähtökohtana on tarkentuva suunnittelu, millä pyritään takaamaan kullekin suunnittelun tasolle mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja tiettyyn pisteeseen saakka yksiselitteiset tavoitteet ja sisältövaatimukset. Käytännössä suunnittelu- ja kaavajärjestelmän asteittainen täsmentyvyys tarkoittaa sitä, että kaavahierarkiassa alaspäin mentäessä ylemmän kaavatason sisältö toimii alemman tasoisen kaavan laatimisen puitteina ja lähtökohtana. Suunnittelujärjestelmän puitteissa toteutetussa sääntelyssä onkin kysymys pitkästä prosessista, joka etenee valtakunnallisista tavoitteista kaavoituksen kautta yksityiskohtaiseen rakentamisen ohjaamiseen.
Maankäytön suunnittelujärjestelmässä (maankäyttö- ja rakennuslaissa) käsitellään myös ympäristön esteettisyyttä, vaikka tämä tapahtuukin usein epäsuorasti ja erilaisten kattokäsitteiden sekä kiertoilmausten kautta. Ympäristön esteettisyys ymmärretään laissa tyypillisesti osaksi laajempia kulttuuristen, kulttuurihistoriallisten ja taiteellisten arvojen kokonaisuuksia, ja puhtaan esteettisiä käsitteitä laissa esiintyy vain hyvin vähän. Ympäristön oletettu esteettinen arvo on maankäyttö- ja rakennuslaissa monesti sisäänrakennettuna esimerkiksi rakennusperinnön, maiseman ja kaupunkikuvan kaltaisiin käsitteisiin, jolloin ympäristön esteettisen arvon tarkastelu edellyttää näiden käsitteiden sisällön tuntemista ja tulkintaa, mikä puolestaan voi vaikeuttaa nimenomaan ympäristön esteettistä ulottuvuutta koskevien vaatimusten tulkintaa ja soveltamista.Erikieliset vastineet
| planning system | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- kaupunkisuunnittelu (funktiosuhde)
- suunnittelukulttuuri (funktiosuhde)
- kaavahierarkia (funktiosuhde)
- kaavoitus (funktiosuhde)
Käytetyt lähteet
EkroosA1995, Ekroos&Majamaa2015, Jääskeläinen&Syrjänen2015, StaffansA1991, SyrjänenO1999, VihanninjokiV2015
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Estetiikka:suunnittelujärjestelmä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:suunnittelujärjestelmä.)