informaatio

Tämä sivu on vielä tarkistamatta


informaatio

Määritelmä

jonkin rakenteen tai koodin kantama semanttinen sisältö
rakenne, jonka oikeanlainen tulkinta tai käsittely antaa tietoa jostakin asiasta
mitta informaatiokanavan kyvylle välittää koodattua viestiä
mitta aineellisen systeemin järjestyneisyyden tai organisoituneisuuden asteelle

Selite

Termillä "informaatio" on paljon erilaisia käyttöjä niin arkiajattelussa kuin tieteellisissä ja filosofisissa kirjoituksissakin. On varsin tavallista että käsitettä, johon termillä viitataan ei spesifioida tai vaikka niin tehtäisiinkin, siihen silti liitetään piirteitä toisista käsityksistä.

Semanttinen informaatio. Termillä "informaatio" on perinteisesti viitattu jonkin rakenteen, viestin, merkin tai koodin semanttiseen sisältöön, informaatiosisältöön, joka voidaan tulkita, purkaa tai tehdä jotenkin muuten ilmeneväksi, jos tähän käsittelyyn on saatavilla oikeanlainen menetelmä. Esimerkiksi kielellisten ilmaisujen ymmärtäminen edellyttää sen tulkitsijalta ainakin kyseisen kielen taitoa. Informaatioksi kutsutaan usein myös itse viestiä tai koodia, joka tätä semanttista sisältöä kantaa. Tällöin ei aina ole selvää onko tarkoitus viitata semanttiseen informaatioon vai mahdollisesti syntaktiseen tai fysikaaliseen informaatioon. Esim. nk. geneettisestä koodista puhutaan usein geneettisenä informaationa, jolla samalla ajatellaan olevan (toisinaan vain implisiittisesti) jonkinlainen semanttisluonteinen sisältö.
Semanttisesta informaatiosta voidaan puhua em. yleiseessä mielessä tai eksplisiittisemmin semanttisen informaatioteorian mielessä, joka oli 1950-luvulla Rudolf Carnapin (1891-1970) ja Yehoshua Bar-Hillelin (1915-1975) aloittama looginen teoria. Idea on, että tekstin tai bittijonon informaatiosisältö on sitä suurempi, mitä tarkemman kuvauksen se antaa asiasta, ts. mitä tarkemmin se spesifioi niitä mahdollisia maailmoja, joissa se on tosi. Tällöin loogisten totuuksien informaatiosisältö on 0, koska ne ovat tosia kaikissa maailmoissa ja loogiset epätotuudet puolestaan ovat aina epätosia, joten niillä on maksimaalinen informaatiosisältö 1.
Syntaktinen informaatio tai Shannon-informaatio. Varsinaisen informaatioteorian perusteoria on Claude Shannonnin (1914-2001) tilastollinen kommunikaatioteoria, jokä käsittelee ei niinkään itse koodatun viestin informaatiosisältöä, vaan informaatiota välittävän kanavan kykyä välittää koodi. Teoria tarjoaa mitan välitetyn informaation määrälle, ts. sille kuinka paljon kaikissa kanavissa välttämättä esiintyvä kohina muuttaa koodattua informaatiosisältöä. Teoria ei siis kerro mitään siitä kuinka suuri tai mikä itse viestin semanttinen informaatiosisältö on. Teorian keskeinen sovellus liittyy elektroniseen informaatioteknologiaan (kuinka viestit kannattaa koodata), mutta sitä käytetään varsin laajasti eri tieteissä. Esim. biologiassa sitä voidaan käyttää kun arvioidaan geneettisen koodin tai informaation säilymistä solunjakautumisissa.
Fysikaalinen informaatio. Fysikaalisen informaation käsitteellä viitataan yleensä materiaalisen järjestelmän järjestyneisyyden, organisoituneisuuden tai monimutkaisuuden asteeseen tai tasoon. Leon Brillouinin (1889-1969) mukaan informaatio on negatiivista entropiaa. Entropia (Bolzmannin entropia) on termodynaaminen suure, joka voidaan tulkita järjestelmän epäjärjestyksen mitaksi. Termodynamiikan 2. pääsääntö sanoo, että suljetuissa systeemeissä entropia kasvaa ja tasapainotila saavutetaan kun entropialla on maksimiarvo, jolloin systeemin sisäinen energia on jakautunut mahdollisimman tasaisesti tai satunnaisesti. Entropian väheneminen, ts. järjestyneisyyden ja fysikaalisen informaation kasvu on mahdollista avoimissa systeemeissä, jotka saavat energiaa ympäristöstään. Jos geneettisestä informaatiosta puhutaan viitaten geneettisen koodin fysikaaliseen informaatioon, ei tällä ole mitään tekemistä koodin semanttisen informaatiosisällön tai biologisen funktionaalisuuden kanssa. Mutatoitunut koodi voi olla yhtä informaatiorikas fysikaalisen informaation mielessä kuin mutatoitumaton.
A.N. Kolmogorov (1903-1987) määritteli fysikaaliselle informaatiolle toisen algoritmisen mitan, joka ei perustu todennäköisyyksiin toisin kuin Brillouinin ja Shannonin informaatiomitat. Tästä puhutaankin usein algoritmisena informaationa, jonka idea on että, systeemille pyritään antamaan kuvaus jollain sopivalla kielellä ja tällöin systeemin informaatiomäärä riippuu siitä kuinka pitkän ohjelman nk. Turingin kone tarvitsee tuottaakseen kyseisen kuvauksen.

Erikieliset vastineet

información	espanja (español)
informazione	italia (italiano)
informação	portugali (português)
information	ranska (français)
information	ruotsi (svenska)
Information	saksa (Deutsch)
informatsioon	viro (eesti)

Lähikäsitteet

data
entropia (vastakohta)
entropia (vastakohta)
koodi (funktiosuhde)
tieto (koostumussuhteinen vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

Niiniluoto1980, NiiniluotoI1983, YrjönsuuriM2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:informaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:informaatio.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →