Filosofia:ilmiöiden pelastaminen
ilmiöiden pelastaminen
| ilmiöiden pelastaminen |
Määritelmä
näkemys, jonka mukaan tieteellisen selityksen on pystyttävä selittämään havaittavat ilmiöt
Selite
"Ilmiöt tulee pelastaa!" on usein tieteellistä tai filosofista teoriaa kohtaan esitetty vastaväite. Esimerkiksi voidaan väittää eettisen teorian olevan epätäydellinen, jos se ei pysty ottamaan huomioon kokemuksiamme moraalisesta käyttäytymisestä ja arvostelusta. Havainnon teorian voidaan sanoa olevan epätäydellinen, jos se ei pysty ottamaan huomioon tavallista tapaamme havaita näkyjä ja ääniä. Mikä filosofinen oppi tahansa, joka kiistää nämä ilmiöt on tuomittu epäonnistumaan. Varsin yleisesti katsotaan, että vaikka kokemusten luotettavuudesta voidaan keskustella, niitä ei voi kokonaan ohittaa teorioita laatiessa. Esimerkki tämänkaltaisesta monien mielestä epäonnistuneesta filosofisesta teoriasta on Parmenideen (n. 515 eaa.) monismi, jonka mukaan maailma on täysin muuttumaton.
Lisäksi asiaan liittyy se, että jos pyrimme selittämään jotakin, tuo jokin on yleensä jokin ilmiö tai kokemus. Jos esimerkiksi etiikan teorialla ei ole mitään yhteyttä kokemuksille, jotka tarvitsevat selittämistä, on kyseenalaista voiko teoriaa ylipäätään sanoa moraaliteoriaksi.
"Ilmiöt tulee pelastaa!" on kaikesta huolimatta toisinaan turha syytös, sillä toisinaan teoria voi selittää ilmiön epäkoherentiksi tai kokemuksemme siitä illuusioksi. Tämänkaltainen tapaus sattui kun Daniel Dennett (1942-) julkaisi teoksen "Consiousness explained" vuonna 1991. Kriitikoiden mukaan Dennett ei juurikaan käsittele tietoisuutta sellaisena kuin me sen tunnemme. Dennett pyrkikin selittämään teoksessaan, että käsityksemme tietoisuudesta on illuusio, joka syntyy aivojen fyysisistä ja kognitiivisista prosesseista.
Lisäksi asiaan liittyy se, että jos pyrimme selittämään jotakin, tuo jokin on yleensä jokin ilmiö tai kokemus. Jos esimerkiksi etiikan teorialla ei ole mitään yhteyttä kokemuksille, jotka tarvitsevat selittämistä, on kyseenalaista voiko teoriaa ylipäätään sanoa moraaliteoriaksi.
"Ilmiöt tulee pelastaa!" on kaikesta huolimatta toisinaan turha syytös, sillä toisinaan teoria voi selittää ilmiön epäkoherentiksi tai kokemuksemme siitä illuusioksi. Tämänkaltainen tapaus sattui kun Daniel Dennett (1942-) julkaisi teoksen "Consiousness explained" vuonna 1991. Kriitikoiden mukaan Dennett ei juurikaan käsittele tietoisuutta sellaisena kuin me sen tunnemme. Dennett pyrkikin selittämään teoksessaan, että käsityksemme tietoisuudesta on illuusio, joka syntyy aivojen fyysisistä ja kognitiivisista prosesseista.
Erikieliset vastineet
| saving the phenomena | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:ilmiöiden pelastaminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden pelastaminen.)