Oikeustiede:tiedoksianto (prosessioikeus)/laajempi kuvaus

Kotimainen oikeuskehitys

Erityisten tiedoksiantosäännösten syntyminen on yhteydessä yleisen oikeudenkäyntimenettelyn kehittymiseen. Jo keskiajalla Kristofferin maanlaissa (1442) oli säännöksiä asianosaisten kutsumisesta käräjille (käräjäkaaren 12 luku). Niiden mukaan tuomarin tehtävänä oli haastaa lähellä asuva vastaaja todistajien läsnä ollessa. Muutoin kantajan tuli itse haastaa vastaaja kahden tuomarin määräämän paikkakunnalla vakinaisesti asuvan miehen kanssa. Kaupungissa haastamisen suoritti kaupunginpalvelija.

Haastamisesta hovioikeuteen säädettiin vuoden 1614 oikeudenkäyntijärjestyksessä. Kaikkia tuomioistuimia koskevaan yhteiseen käytäntöön siirryttiin vuoden 1692 haastamista ja ulosmittausta koskeneella asetuksella. Haastamisen yksityiskohdista määrättiin vuonna 1695 annetussa oikeudenkäyntijärjestyksessä. Sen periaatteet toistettiin sittemmin vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaressa.

Tiedoksiantojen toimittamista varten luotiin vuonna 1901 erityinen elin, haastemiehet (A haastomiehistä 1901). Sen mukaan lautamies oli maalla samalla haastemies. Lisäksi tuomioistuin saattoi määrätä haastemiehiksi siihen sopivia henkilöitä, jolloin näiden tuli ennen toimeen ryhtymistä tehdä erityinen vala oikeudessa (haastemiehen vala).

Ennen vuoden 1993 alioikeusuudistusta haasteen tiedoksianto oli kantajan asiana. Tuomarin toimesta tiedoksiantoa ei toimitettu muutoin kuin eräissä erityistapauksissa, kuten tiedoksiannoissa valtiolle ja ulkomaille. Kantaja ei kuitenkaan voinut itse toimittaa tiedoksiantoa vastaajalle, vaan hänen pyynnöstään haasteen antoi tiedoksi haastemies tai kaksi esteetöntä henkilöä, taikka yksikin, jos hän sai vastaajan kirjallisen todistuksen tiedoksiannosta.

Tiedoksiannot uudessa alioikeusmenettelyssä

Vuoden 1993 lopulla voimaan tulleen riita-asioiden alioikeusmenettelyn uudistamisen yhteydessä muutettiin oikeudenkäymiskaaren 11 ja 17 lukujen sekä eräiden erityislakien tiedoksiantoa koskevia säännöksiä. Merkittävin muutos oli se, että riita-asioissa tuomioistuin viran puolesta asianosaisen sijasta pääsääntöisesti huolehtii haasteen ja siihen liittyvien asiakirjojen sekä muun kutsun, kehotuksen tai asiakirjan tiedoksiannosta. Muutos on vähentänyt asianosaisille asian käsittelystä aiheutuvaa työtä ja parantanut kansalaisten oikeusturvaa ja tasavertaisuutta oikeudenkäynnin valmistelussa. Vuoden 1997 rikosprosessiuudistuksessa vastaava muutos toteutettiin myös rikosasioiden osalta.

Toinen merkittävä uudistus oli, että myös yleisissä tuomioistuimissa otettiin käyttöön tiedoksianto postitse saantitodistusta vastaan sekä muiden asiakirjojen kuin haasteiden tiedoksiannoissa tietyin edellytyksin tavallisena kirjeenä. Postitiedoksiantojen ryhmään voidaan lukea myös sähköiset tiedoksiannot.

Puhelintiedoksianto otettiin käyttöön yleisenä tiedoksiantotapana vuoden 2010 tiedoksiantouudistuksessa. Haastetta ei voida kuitenkaan antaa tiedoksi puhelimitse muussa kuin summaarisessa velkomusasiassa.

Haastemiehen toimittama tiedoksianto

Käytännössä postitiedoksianto ja puhelintiedoksianto eivät aina onnistu. Sen vuoksi on ollut tarpeen säilyttää mahdollisuus haastemiehen toimittamaan tiedoksiantoon.

Haastemiehen on toimitettava tiedoksianto henkilökohtaisesti asianomaiselle tiedoksiannon vastaanottajalle. Jokaisella on velvollisuus antaa haastemiehelle tämän pyytämät tarpeelliset tiedot henkilöllisyytensä selvittämiseksi. Lisäksi haastemiehillä on oikeus saada poliisilta ja muilta viranomaisilta tarpeellista apua ja tietoja.

Haastemiehen tehtävänä on suorittaa tiedoksiantoja omalla toimialueellaan, mutta hän on oikeutettu suorittamaan niitä toimialueensa ulkopuolellakin. Haastemiehet suorittavat tarvittaessa myös yksityisten pyytämiä tiedoksiantoja, kuten testamenttien, lunastusvaatimusten ja irtisanomisilmoitusten tiedoksiantoja.

Sijaistiedoksianto

Laissa on erityisiä määräyksiä sen varalta, että henkilö, jonka asuinpaikka Suomessa on tiedossa, välttelee tiedoksiantoa. Tällöin haastemies voi luovuttaa tiedoksi annettavat asiakirjat jollekin samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle henkilölle tai, jos kysymyksessä on liikkeenharjoittaja, jollekin hänen liikkeensä palveluksessa olevalle henkilölle. Jollei tällaisiakaan henkilöitä tavata, asiakirjat voidaan luovuttaa paikalliselle poliisiviranomaiselle. Sijaistiedoksiannon voimaantulo edellyttää vielä, että haastemies lähettää siitä postitse ilmoituksen vastaanottajalle.

Kuulutustiedoksianto

Jollei tiedoksiannon vastaanottajan olinpaikasta saada tietoa, tuomioistuin huolehtii tiedoksiannon toimittamisesta kuuluttamalla. Tällöin ilmoitus asiasta julkaistaan Virallisessa lehdessä ja tuomioistuimen harkinnan mukaan lisäksi sanomalehdessä sekä pannaan nähtäville oikeuden ilmoitustaululle.

Tiedoksianto rikosasioissa

Rikosasioissa haaste on annettava tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti. Rikosasian vastaajaa ei ole lupa haastaa sijaistiedoksiannolla eikä kuulutustiedoksiannolla.