Oikeustiede:osituksen moite

    Tieteen termipankista

    osituksen moite

    osituksen moite
    Määritelmä Kanne muutoksen hakemiseksi toimitusositukseen. Osituksen moitteeksi kutsutaan myös kannetta, jolla vaaditaan sovinto-ositukseen julistamista pätemättömäksi sillä perusteella, että sovinto-ositus on tehty väärässä muodossa.
    Selite

    Osituksen moite ei ole ainoa keino korjata osituksessa oleva virhe vaan käytettävissä voivat olla pätemättömyys- tai mitättömyyskanne. Mahdollisuudet turvautua muihin keinoihin riippuvat siitä, onko kysymyksessä toimitus- vai sovinto-ositus.

    Toimitusositus on julistettavissa eräissä tapauksissa mitättömäksi moitesäännöksistä riippumatta. Toimitusositus voi olla mitätön, jos sen kohteena on täysin väärä omaisuus tai jos asianosainen ei ole ollut toimituksen aikana oikeustoimikelpoinen. Jos toimitusositus perustuu asianosaisen antamiin täysin virheellisiin omaisuus- tai velkatietoihin, toimitus voidaan julistaa pätemättömäksi.

    Sovinto-ositusta arvostellaan varallisuusoikeudellisena oikeustoimena. Täten keinot puuttua siihen määräytyvät sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaan. Jos sovinto-ositusta rasittaa oikeustoimilain 3 luvun mukainen tai yleisiin sopimusoikeudellisiin normeihin perustuva pätemättömyysperuste, sovinto-ositus on julistettavissa pätemättömäksi. Sovinto- ositus voi olla myös sisällöltään kohtuuton. Kohtuuttomuutta arvioidaan sekä oikeustoimilain 36 §:n nojalla että avioliittolain 103b §:n nojalla. Sovinto-osituksen pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen on vedottava kohtuullisessa ajassa sopimuksen tekemisestä.

    Osituksen moite pannaan vireille nostamalla moitekanne osituksen toista osapuolta vastaan. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa toimitusosituksen päättymisestä tai sovinto-osituksen tekemisestä. Toimitusosituksen moitteen perusteena on yleensä väite siitä, että pesänjakajan jokin ratkaisu on virheellinen. Tyypillisiä moiteperusteita ovat seuraavat: omaisuuden arvo on määritetty väärin, katettavaksi velaksi on hyväksytty olematon velka, vastikevaatimus olisi tullut hyväksyä tai ositusta olisi tullut sovitella. Sovinto-osituksen ainoa moiteperuste on se, ettei sovinto-ositusta ole tehty siinä muodossa kuin perintökaaressa säädetään (PK 23:9); sen mukaan sovinto-ositus on laadittava kirjallisesti, osapuolten on se allekirjoitettava, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava allekirjoitukset oikeaksi.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Pertti Välimäki

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:osituksen moite. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:osituksen moite.)