Oikeustiede:työvoiman vuokraus
työvoiman vuokraus
työvoiman vuokraus |
Työvoiman vuokrauksessa on kaksi eri sopimussuhdetta: työsopimus työntekijän ja työvoimaansa toiselle vuokraavan työnantajan (vuokrausyritys) välillä sekä työvoiman vuokrausta koskeva sopimus vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen ja työntekijän välillä ei ole sopimussuhdetta.
Työsopimuslain 1 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen perusteella käyttäjäyrityksen käyttöön, siirtyvät käyttäjäyritykselle oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. Samalla siirtyvät ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Näitä ovat muun muassa työajoista päättäminen. Työturvallisuuslain mukaan käyttäjäyrityksen työturvallisuusvastuu vuokratyöntekijää kohtaan on työn aikana samanlainen kuin yrityksen omissa työsuhteissa. Myös vuokrausyrityksellä on työturvallisuusvelvoitteita, joista voidaan mainita velvollisuus varmistaa, että käyttäjäyritys noudattaa työturvallisuusvelvoitteitaan.
Vuokrausyrityksellä työntekijän työnantajana säilyvät kaikki ne työnantajalle työsuhteessa kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka eivät siirry työsopimuslain 1 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella käyttäjäyritykselle. Työsopimuksen solmineen työnantajan velvoitteena on näin ollen huolehtia muun muassa palkanmaksusta ja vuosiloman antamisesta. Käyttäjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jota se tarvitsee omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi (esimerkiksi toteutuneet työtunnit).
Työsopimuslain 2 luvun 9 §:ssä on säädetty vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavasta työehtosopimuksesta ja 9 a §:ssä vuokratyöntyöntekijän oikeudesta eräisiin käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin.Kirjoittaja: Jaana Paanetoja
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:työvoiman vuokraus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:työvoiman vuokraus.)