Filosofia:relativismi
relativismi
| relativismi |
Tiettävästi ensimmäinen relativistisena pidetyn teesin ”ihminen on kaiken mitta” esitti Protagoras (480–421 eaa). Tämä näkemys pohjautui huomioon, että eri kulttuureilla on erilaisia uskomuksia. Protagoras kuului skeptikkoihin, jotka kehittävät tätä ajattelutapaa, ja relativismilla perusteltiin väitettä, että meillä ei ole mitään todellista tietoa, vain eri suuntiin meneviä mielipiteitä. Protagoras lähti siitä, että jokaisessa kulttuurissa omaksututtu käsitys esimerkiksi hyvästä ja pahasta on tosi kyseisen kulttuurin piirissä. Toisin sanoen todellinen tieto on mahdollista mutta eri ihmisten totuudet voivat olla erilaisia.
Modernissa filosofiassa relativismiin on suhtauduttu kaksijakoisesti. Siinä missä analyyttisessä filosofiassa sitä on pidetty usein sisäisesti ristiriitaisena näkemyksenä, sen ulkopuolisissa filosofisissa konteksteissa jonkinlaiseen relativismilta haiskahtavaan näkemykseen nojaaminen on ollut hyvinkin yleistä, ja se on ollut myös eräänlainen kantava pohjavire suuressa osassa viimeaikaista humanististen tieteiden tutkimusta. Filosofian historiasta ei kuitenkaan helposti löydy yhtään systemaattista relativismin puolustusta. Oikeastaan vasta Friedrich Nietzschen (1844–1900) perspektivismi nosti relativistiset ajatukset filosofian keskiöön, ja hänen ajattelullaan onkin ollut merkittävä vaikutus moniin 1900-luvun relativismin muotoihin.
Yksi tapa ymmärtää relativismia on nähdä se Immanuel Kantin (1724–1804) transsendentaalifilosofian kontekstissa, erottelussa yhtäältä käsitteellistämättömän kokemuksen osan ja toisaalta mielemme aktiivisesti muokkaaman osan välillä. Ratkaiseva ero Kantiin on kuitenkin siinä, että mielenkykyjä ei enää ajateltu universaaleiksi, vaan kulttuurin, tieteellisen paradigman, historiallisen aikakauden, sosiaalisen luokan ynnä muiden muuttuvien käsitejärjestelmien pohjalta muotoutuviksi. Se, minkälaiseksi maailma rakentuu, riippuu näistä tekijöistä, ja samalla kantilainen käsitys tiedon universaaliudesta asettuu kyseenalaiseksi.Useimmilla filosofian aloilla on omat relativisminsa, mm. etiikassa, metafysiikassa, tietoteoriassa ja kulttuurifilosofiassa.
Erikieliset vastineet
| relativism | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- totuusrelativismi (alakäsite)
- arvorelativismi (alakäsite)
- kulttuurirelativismi (alakäsite)
- universalismi
- anarkismi
- eettinen relativismi (alakäsite)
- essentialismi
- nihilismi
- ontologinen relativismi (alakäsite)
- perspektivismi (alakäsite)
- realismi
- tietoteoreettinen relativismi (alakäsite)
- tulkinnallinen relativismi (alakäsite)
Käytetyt lähteet
KorkmanYrjönsuuri1998, PuolakkaK2012, YrjönsuuriM1996
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:relativismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:relativismi.)