Filosofia:aistinsisältö

    Tieteen termipankista

    havainnonsisältö | aistinsisältö

    havainnonsisältö
    aistinsisältö
    Määritelmä aisteille välittömästi annettuja, suoraan tiedettyjä asioita maailmasta
    Selite Aistinsisältö viittaa suoraan havaittavissa oleviin objekteihin, kuten värisävyihin, ääniin, muotoihin, hajuihin ja kosketusaistimuksiin. Aistinsisällöt poikkeavat materiaalisista ja fysikaalisista objekteista, sillä niillä ei ole vastinetta materiaalisessa todellisuudessa. Aistinsisällöt ovat myös yksityisiä siinä mielessä ettei niitä voida tarkoin selittää ulkopuolisille. Ne tunnetaan suoraan erityisellä varmuudella kun taas materiaaliset objektit ovat julkisia ja niiden havaitseminen on vähemmän varmaa kuin aistinsisältöjen. Termin loi C. D. Broad (1887-1971). Broadin sensa-termin lisäksi aistinsisällöistä on käytetty termejä aistin ideat (ideas of sense) (Locke), aistimelliset kvaliteetit (sensible qualities) (Berkeley), vaikutelmat (impressions) (Hume) ja aistisisältö (sense-content) (Ayer).
    Aristoteelisessa ja skolastisessa filosofiassa aistinsisältö-käsite viittasi eräänlaiseen aineelliseen kuvaan tai painaumaan aistielimissä. Se ikään kuin siirtää tai välittää ulkoisia esineitä koskevan informaation aineellisista aisteista yleensä aineettomana pidettyyn ymmärrykseen.
    1900-luvun analyyttisessä filosofiassa Moore ja Russell ottivat termin käyttöön nimeämään oletettuja aisteille välittömästi annettuja, suoraan tiedettyjä asioita: värejä, muotoja jne.; niiden oletetaan olevan puhtaasti, ilman tulkintaa, koettuja, eikä erehtyminen niistä ole mahdollista. Samaa tarkoittamaan on käytetty myös ilmaisua sensum (mon. sensa). Yleensä aistinsisältöjen on ajateltu olevan olemassa vain, kun ne aistitaan. Joskus (esim. Russell myöhemmin) kuitenkin on haluttu olettaa myös mahdollisia aistinsisältöjä ja väitetty fysikaalisten objektien, vaikkei kukaan havaitsisikaan niitä, koostuvan tällaisista. Tällöin niitä on nimitetty ilmaisulla sensibile (mon. sensibilia) Edelleen on käytetty ilmaisua aistittu sisällys (engl. sense content); joskus sitä käytetään tarkoittamaan samaa kuin "aistinsisältö", joskus taas näiden välillä nähdään eroja. Erityisesti perinteisen aistinsisältöteorian akti-objekti-näkemyksen kiistävä ns. adverbiaalinen teoria (Ducasse, Ayer), joka puhuu "punaisen aistinsisällön aistimisen" sijasta "punaisesti aistimisesta", on käyttänyt ilmaisua "aistittu sisällys".
    Lisätiedot kr. phantasma=mielikuva; lat. datum=annettu; lat. sensa, sensum.

    Erikieliset vastineet

    sense dataenglanti (English)
    sense datumenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KorkmanYrjönsuuri1998, RaatikainenP1997, BunninNYuJ2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 24.4.2024: Filosofia:aistinsisältö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:aistinsisältö.)