Filosofia:analyysin paradoksi

    Tieteen termipankista

    analyysin paradoksi

    analyysin paradoksi
    Määritelmä Moorella metaetiikkaan liittyvä paradoksi, jonka mukaan mikään analyysi ei voi olla samanaikaisesti oikea ja informatiivinen
    Selite G. E. Mooren (1873-1958) eettisten kirjoituksiin liittyy analyysin paradoksi, jota edelsi jo Platon dialogissaan Menon ja Gottlob Frege (1848-1925) joissakin kirjoituksissaan. Se liittyy analyysin informaatioarvoon. Jos otetaan analyysi "A on B", jossa A on se mitä analysoidaan ja B on se, jota tarjotaan analyysiksi, A:lla ja B:lla voi olla sama merkitys, jolloin analyysi ilmaisee triviaalin identiteetin, sitten niillä on eri merkitys, jossa tapauksessa analyysi on epätosi. Siten näyttää siltä, että mikään analyysi ei voi olla sekä tosi että informatiivinen. Moore myönsi että hänellä ei ole selvää ratkaisua ongelmaan, ja sitä on tietysti yritetty ratkaista monin eri tavoin mm. sen vuoksi, että keskeisten etiikan käsitteiden kuten hyvän määrittely on paradoksin vuoksi vaikeaa. Analyysin paradoksi inspiroi mm. ns. arkikielen filosofiaa.

    Erikieliset vastineet

    paradox of analysisenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BeaneyM2014

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Filosofia:analyysin paradoksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:analyysin paradoksi.)