Kirjallisuudentutkimus:tilapäärunous
tilapäärunous | käyttölyriikka
tilapäärunous | |||
käyttölyriikka |
Antiikin ajoista lähtien on laadittu elegioita ja oodeja mesenaattien ja muiden merkkihenkilöiden kunniaksi. Englantilaisten hovirunoilijoiden (poeta laureatus) virkavelvollisuuksiin on kuulunut juhlarunojen kirjoittaminen kuninkaallisia seremonioita varten.
Tilapäärunoja kirjoitettiin myös valtakunnallisten merkkitapahtumien ikuistamiseksi. Suomen historiassa Narvan taistelun voitto 1700 ja isonvihan aika antoivat aiheen lukuisiin arkkiveisuihin. 1800-luvulla kansanrunoilijat kirjoittivat käyttölyriikkaa kalevalamittaan.
1600-luvun Suomessa muodostui tavaksi laatia onnittelurunoja varsinkin väitökirjoihin - aluksi latinaksi, myöhemmin myös ruotsiksi ja suomeksi. Käytäntö levisi myös perhejuhliin. Runo sommiteltiin usein siten, että se muistutti ulkonaiselta hahmoltaan sydäntä, ristiä, kastemaljaa jne. kulloisenkin tilaisuuden mukaan.
Panu Tuomi jatkaa pitkää akateemista promootiorunojen traditiota juhlarunossaan Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan tohtorinpromootioon toukokuussa 2000. Tuomen filosofinen ja monikerroksinen "Melisma" alkaa säkeistöillä:
- Olla pelkkä tavu sanasta
jonka loppu on hämärän
oma, vaiennut iäksi kuin
se fuuga neljälle äänelle
jonka luonnokset kai yhä
kytevät tähtien muistissa
kunnes ne tomuna ja tuhkana
viimein sirotellaan yllemme.
Erikieliset vastineet
occasional verse (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
tillfällesdiktning (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
Gelegenheitsdichtung (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
Kasualgedichte (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
stihi na slutšai (luo nimityssivu) | venäjä (русский) | |
juhuluule (luo nimityssivu) | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:tilapäärunous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tilapäärunous.)