Kirjallisuudentutkimus:dityrambi
dityrambi
| dityrambi |
Alkuaan ylistyslaulu antiikin Kreikassa, hurmioitunut riemulaulu, jonka tanssivien satyyrien kuoro lauloi viininjumala Dionysoksen kulttimenoissa, tavallisesti huilun säestyksellä. Dityrambin isänä pidetään Lesboksella 600-luvulla eKr. elänyttä Arionia. Vähitellen musiikin merkitys kasvoi suuremmaksi kuin sanojen, ja dityrambit saivat entistä kiihkeämmän luonteen. Dityrambeissa on nähty myös tragedian alkumuoto.
Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan lennokasta tai mahtipontista, voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Lajille on luonteenomaista nopearytmisyys, yleensä myös säkeiden eripituisuus ja loppusoinnuttomuus. Tunnettuja dityrambeja ovat esim. J. W. Goethen "Wanderers Sturmlied" (1777) ja Friedrich Nietzschen "Dionysos-Dithyramben" (1884-88). Dityrambia edustaa myös Yrjö Kaijärven (1896-1971) runo "Näin on hyvä" (Sydänpäivä, 1944):
- Tuulessa, myrskyssä,
mullan pimeydessä,
mihin lankeaa auringon lämpö
ja taivaan pilvien sade,
avoinna rakkauden kylvölle
päivässä, illan jo hämärtyessä,
kuin ulapan kuvastin
yön käden tähtiä kylväessä,
ja rakkauden viljaa
korjata helteessä,
myrskyssä, pimeydessä.
Näin on hyvä.
Erikieliset vastineet
| dithyramb | englanti (English) | |
| dithyrambe | ranska (français) | |
| dityramb | ruotsi (svenska) | |
| Dithyrambos | saksa (Deutsch) | |
| ditüramb | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- oodi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:dityrambi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:dityrambi.)