Kirjallisuudentutkimus:akrostikon

    Tieteen termipankista

    akrostikon

    akrostikon
    Määritelmä runo, jonka säkeitten ensimmäisistä, keskimmäisistä tai viimeisistä kirjaimista peräkkäin luettuina muodostuu sana tai lause
    Selite

    Jos akrostikon rakentuu keskimmäisistä kirjaimista, kysymyksessä on mesostikon (kreikan mesos=keskimmäinen), jos viimeisistä, telestikon (tele=kaukana). Muodostuva sana tai lause on usein tekijän nimi tai sen nimi, jolle tekijä runonsa omistaa. Akrostikonin vanhin ja samalla merkittävin alalaji on abecedarius eli aakkosellinen akrostikon, jossa peräkkäisten rivien ensimmäiset - joskus myös keskimmäiset tai viimeiset - kirjaimet seuraavat toisiaan aakkosjärjestyksessä.

    Akrostikoneja tunnetaan jo muinaisesta Egyptistä. Usein niihin lienee liittynyt maaginen tai uskonnollinen merkitys, mutta niitä on käytetty myös muistiteknisenä apuneuvona. Lajin harrastajia on François Villon (1431 - n. 1463), jonka muutamissa runoissa viimeisen säkeistön säkeiden ensimmäisistä kirjaimista muodostuu hänen sukunimensä, kuten runossa "Ballade de la Grosse Margot" ("Lihavan Margotin ballaadi", suom. Veijo Meri). Giovanni Boccaccio ja Edgar Allan Poe puolestaan ovat muodostaneet akrostikoneja rakkaittensa nimistä. 1600-luvulta lähtien myös suomalaiset runoilijat käyttivät usein akrostikoneja barokkityylisissä onnittelu- ja muissa juhlarunoissaan. Ylioppilas Andreas Salovius laati 1732 kirkkoherra Martinus Florinuksen kuoleman johdosta taidokkaan heksametrimittaisen hautajaisrunon, jossa tämän nimi risteilee läpi runon:

    Merkillinen Maka Mies Martinus Mustasa Mullas
    Ahkera Ain Ajasans Asiansajo Autuas Armos
    Reweisi Rick Rijdat Ristil ratk Rumihin Rangoi
    Taidnlla Teki Työt Tärki tämä Toimesa Tuima
    Julkisex Jost Joudui Julista Julk Jumalat jaxoi
    Nuhteli nyt Neuwoi Nyt nosti Niskoja Nurjain
    Urhollinen Uskos Upas Urohol Uskotul Uhrais
    Sieluns Sen Sylihin Siel silkis Seisopi Siwiäst
    Florinus ilosa ehkä rumis mullassa maka
    Akrostikonia on käytetty myös satiirin välineenä moralististen lukijoiden tai sensoreiden harhauttamiseksi. Pakinoitsija Nenä (PenttiSaarikoski) julkaisi syksyllä 1960 Ylioppilaslehdessä runon, jonka säkeitten ensimmäisistä kirjaimista muodostuu provosoiva lause "suomalainen mystillinen vittukoulukunta".

    Erikieliset vastineet

    acrosticenglanti (English)
    achrosticheranska (français)
    akrostikonruotsi (svenska)
    Akrostichonsaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:akrostikon. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:akrostikon.)