Kirjallisuudentutkimus:presiöösi
presiöösi
| presiöösi | (harvinainen) |
Määritelmä
italialaisilta marinisteilta ja keskiajan hovikirjallisuudesta vaikutteita saanut hienostuneen kielen ja tapakulttuurin kultti Ranskan ylhäisön piirissä 1600-luvun alkupuolella
Selite
Salongeilla oli presiöösin tyylin leviämisessa merkittävä osuus. A. B. de Somaizen julkaisemassa teoksessa Le Grand dictionnaire des précieuses (1660) pyrittiin osaltaan edistämään eleganttia kielenkäyttöä ja kitkemään ranskan kielen karkeuksia. Honoré d'Urfé'n pastoraaliromaanista L'Astrée ( 1607-27, Astrea) innoitusta saanut presiöösi tyyli on urbaania, usein myös nokkelaa ja älykästä. Sen edustavia saavutuksia ovat Madeleine de Scudéryn mammuttiromaanit Artaméne, ou le Grand Cyrus (1649-53, Artamène eli suuri Cyrus) ja Clélie, histoire romaine (1654-60, Clelia, roomalainen tarina). Hienostelu johti yhä suurempaan keinotekoisuuteen ja teeskentelyyn, jota Molière pilkkaa komediassaan Les Précieuses ridicules (1659, Sievistelevät hupsut) ja Nicolas Boileau-Despréaux satiirissaan Les Héros de romans (1678). Presiöösiin runouteen verrattavaa kirjallisuutta harrastettiin myös Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja Englannissa.
Erikieliset vastineet
| preciosity | englanti (English) | |
| préciosité | ranska (français) | |
| preciös | ruotsi (svenska) | |
| pretiös | ruotsi (svenska) | |
| Preziösität | saksa (Deutsch) | |
| pretsioosne | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- marinismi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:presiöösi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:presiöösi.)