Filosofia:luonnollinen luokka
luonnollinen luokka | luonnollinen laji
luonnollinen luokka | |||
luonnollinen laji |
Luonnollisten luokkien ajatellaan olevan osa todellisuuden inhimillisistä käytännöistä riippumatonta metafyysistä perusrakennetta (esimerkiksi kemialliset elementit). Siten luonnolliset luokat ovat vastakohta kielellisiin sopimuksiin, kulttuurisiin instituutioihin tai käytännön tarpeisiin perustuville luokitteluille.
Luonnollisen luokan käsite on ollut tärkeässä roolissa niin metafyysisissä, kielifilosofisissa kuin tieteenfilosofisissakin keskusteluissa. Metafysiikan näkökulmasta luonnollisen luokan käsite liittyy pohdiskeluihin todellisuuden perustavimmista elementeistä, luonnonlaeista ja -välttämättömyydestä. Kielifilosofiassa on tutkittu, kuinka luonnollisten luokkien ja niitä vastaavien kielen sanojen väliset viittaussuhteet rakentuvat. Tieteenfilosofisesta perspektiivistä luonnollisen luokan käsitteen pääasiallisia sovelluskohteita ovat olleet tieteellisen käsitteenmuodostuksen ja induktiivisen päättelyn ongelmat. Vaikka näiden eri filosofian osa-alueilla käytyjen keskustelujen välillä on runsaasti yhtymäkohtia, on luonnollisen luokan käsitteen sisältö eri käyttöyhteyksissä kehittynyt hieman eri suuntiin.
Luonnollisilla luokilla on pitkä historia antiikin filosofiasta asti. Aristoteleen (384-322 eaa) tiedenäkemyksen mukaan tieteentekijän päämäärä oli luokitella maailman oliot oikein niiden lajien (species) ja sukujen (genus) mukaisesti. Tämä luokittelunäkemys perustui ajatukseen siitä, että kullekin lajille oli mahdollista löytää joukko sille olemuksellisia ominaisuuksia, jotka jokaisella lajin edustajalla oli välttämättä, lajijäsenyyden seurauksena. Siten todellisuus rakentuu hierarkiaksi, jossa kutakin lajia luonnehtivat sen olemukselliset ominaisuudet. Tämä kaikenkattavan todellisuuden ihanne tunnetaan nimellä Porfyrioksen puu.
Uudella ajalla Aristoteelisen näkemyksen haastoi John Locke (1632-1704), jonka mukaan aristoteeliselle luokittelunäkemykselle keskeiset lajin ja suvun käsitteet ovat ainoastaan esimerkkejä inhimillisen ymmärryksen abstraktiokyvystä, eivätkä suinkaan kuvaa luonnon omaa rakennetta.[1]Locken mukaan kielemme käsitteet perustuvatkin vain havaittavien kvaliteettien pohjalta muodostettuihin jaotteluihin, ja siksi ei ole takeita siitä, että nämä luokittelut vastaisivat luonnon omia jakolinjoja. Edelleen Locke epäilee, että luonnosta itsestään olisi mahdollista löytää luonnollisia jakolinjoja eri lajien välillä. Locken käsityksistä (konventionalismi luokittelujen suhteen) seuraa, että todellisuuden ilmiöt voidaan luokitella monin eri tavoin, joista yksikään ei ole ainoa oikea. Tästä taas puolestaan seuraa, että luokitteluiden induktiiviselle päättelylle tarjoama oikeutus häviää.
1800-luvulla William Whewellin (1794-1866) ja John Stuart Millin (1806-1873) biologiaa koskevien luokittelujen innoittamista tieteenfilosofista teorioista alkunsa saanut ns. luonnollisten luokkien traditio on pyrkimys ratkaista induktion ongelma empiristisesti palaamatta aristoteeliseen essentialismiin.
Erikieliset vastineet
natural class | englanti (English) | |
natural kind | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
PöyhönenS2010, Logos2007, KimJSosaERosenkrantzG2009
Alaviitteet
- ↑ An Essay Concerning Human Understanding III, vi, § 32–33.
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Filosofia:luonnollinen luokka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:luonnollinen luokka.)