Filosofia:luonnollinen luokka
luonnollinen luokka
| luonnollinen luokka |
Luonnollisella luokalla voidaan viitata kahteen toisistaan eriävään käsitteeseen:
- David Armstrongin (1954–2014) ja Dawid Lewisin (1941–2001) metafysiikassa luonnollisiksi luokiksi (natural class) kutsutaan olioluokkia, joiden jäseniä yhdistää se, että luokkaan kuuluvilla on sama luonnollinen ominaisuus. Ne ovat siis samanlaisia riippumatta inhimillisestä toiminnasta tai konventioista. Esimerkiksi kaikki 1 kg massaiset oliot muodostavat luonnollisen luokan.
- Termin "luonnollinen luokka" vanhempi käyttö antiikista aina 1900-luvun alkuun liittyy olioiden tai asioiden lajityypilliseen luonnolliseen luokitteluun. Aristoteles (384-322 eaa) pyrki luokittelemaan maailman oliot oikein niiden lajien (species) ja sukujen (genus) mukaisesti. Tämä luokittelunäkemys perustui ajatukseen siitä, että kullekin lajille oli mahdollista löytää joukko sille olemuksellisia ominaisuuksia, jotka jokaisella lajin edustajalla oli välttämättä, lajijäsenyyden seurauksena. Siten todellisuus järjestyy hierarkiaksi (nk. Porfyrioksen puu), jossa kutakin lajia luonnehtivat sen olemukselliset ominaisuudet. Uudella ajalla John Locke (1632-1704) esitti, että aristoteeliselle luokittelunäkemykselle keskeiset lajin ja suvun käsitteet ovat ainoastaan esimerkkejä inhimillisen ymmärryksen abstraktiokyvystä. Locken mukaan kielemme käsitteet perustuvat vain havaittavien kvaliteettien pohjalta muodostettuihin jaotteluihin eikä ole takeita siitä, että nämä luokittelut vastaisivat luonnon omia jakolinjoja. Locken käsityksistä (konventionalismi luokittelujen suhteen) seuraa, että todellisuuden ilmiöt voidaan luokitella monin eri tavoin, joista yksikään ei ole ainoa oikea. 1800-luvulla William Whewell (1794-1866) ja John Stuart Mill (1806-1873) pyrkivät palauttamaan erottelun olioiden keinotekoisten ja luonnollisen luokittelujen välillä palaamatta aristoteeliseen essentialismiin. Mill kritisoi esim. Carl von Linnén (1707-1778) taksonomista järjestelmää (ks. typologinen laji) keinotekoiseksi, vaikka se perustuikin luonnollisiin ominaisuuksiin, koska ko. luonnollisen ominaisuuden valintaa hän piti mielivaltaisena.[1] Millille luonnolliset luokat muodostuvat oliosta, jotka jakavat epälukuisen joukon luonnollisia ominaisuuksia tai joilla on samankaltainen sisäinen rakenne. Millin mukaan luonnolliset luokat erottelevat "todellisia kaltaisuuksia tai lajeja" (real Kinds), joita on myöhemmin alettu kutsumaan luonnollisiksi lajeiksi (natural kinds).[2]
1900-luvun filosofiassa keskustelu luonnollisista luokista on pitkälti korvautunut keskustelulla luonnollisista lajeista mahdollistaen Lewisin aiemmista poikkeavan ja väljemmän käsityksen luonnollisista luokista, jotka Millin terminologiassa ovat pikemminkin keinotekoisia luokkia. Armstrongin ja Lewisin jälkeisesssä analyyttisesä metafysiikassa luonnollisen luokan (natural class) ja lajin (natural kind) käsitteet eroavat toisistaan. Luonnollisten lajien kutsuminen luonnollisiksi luokiksi on kuitenkin yhä tavallista suomenkielisessä tieteenfilosofiassa, koska englanninkielisten termien "kind" ja "species" käännökset on haluttu pitää erillisinä ja koska biologisia lajeja (species), joita pitkään pidettiin tyyppiesimerkkeinä luonnollisista lajeista (natural kinds), ei pääsäntöisesti pidetä enää samassa mielessä luonnollisina lajeina kuin vaikkapa alkuaineita.
ks. myös laji ja typologinen laji biologiassa sekä luonnollinen luokka kielitieteessä
Erikieliset vastineet
| natural class | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- biologinen laji (vieruskäsite)
- laji
- luonnollinen laji (vieruskäsite)
- typologinen laji
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:luonnollinen luokka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:luonnollinen luokka.)