Määritelmä
kuolemaan liittyviä kysymyksiä pohtiva filosofian osa-alue
Selite Kuoleman filosofia on osa tanatologiaa eli kuolemantutkimusta. Usein kuoleman filosofiassa ollaan kiinnostuneita kuolemasta tilana, ei niinkään kuolemisen prosessista tai kuolinhetkestä. Kuolemaa koskevat filosofiset kysymykset periytyvät jo antiikista, jossa siitä keskustelivat Epikuros (341–270 eaa) ja Lucretius (99–55 eaa). Epikurolaisten mukaan kuolema ei ole paha asia eikä kuolemasta pidä olla murheissaan. Kun olemme olemassa, emme ole kuolleita, ja kun olemme kuolleita, emme ole olemassa emmekä siis koe kuolemaa. Harva pitää aikaa ennen syntymäänsä omalta kannaltaan kivuliaana tai kurjana, ja kuolema merkitsee vain paluuta tuohon syntymäämme edeltäneeseen tilaan. Aiheesta on keskusteltu aina, mutta uusimmassa filosofiassa sitä ovat näkyvimmin käsitelleet mannermaisen filosofian piirissä Martin Heidegger (1889-1976) ja eksistentialistiset filosofit, joiden mukaan kuolema antaa elämälle merkityksen. Heideggeria kritisoi suuntauksen sisällä Emmanuel Levinas (1906-1995), jonka mukaan Heideggerin näkemys kuoleman sankarillisesta, vapaasti valitusta kohtaamisesta on väärä. Levinaksen mukaan kyse on omasta hallinnasta luopumisesta ja oman voimattomuutensa hyväksymisestä. Toisin sanoen olemme passiivisia kuoleman edessä. Analyyttisessä filosofiassa aihetta ovat käsitelleet Thomas Nagel (1937-) artikkelissa "Death" (1970) ja Bernard Williams artikkelissa "The Makropulos Case" (1973). 1990-2010-luvulla on ilmestynyt paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Monet kuoleman filosofian kysymykset ovat yhteisiä muiden filosofian osa-alueiden kanssa, kuten uskonnonfilosofian (kysymys kuolemanjälkeisen elämän mahdollisuudesta), bioetiikan ja lääketieteen etiikan kanssa. Kuolemaa koskevia filosofisia kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko kuolema paha asia? Onko kuolemanpelko rationaalista? Onko ikuinen elämä toivottavaa? Miksi kuolema olisi pahempi asia kuin elämäämme edeltänyt olemassaolon puuttuminen? Olisiko tieto oman kuoleman ajankohdasta positiivinen asia vai ei? Mitkä ovat velvollisuutemme kuolleita kohtaan? Miten tulisi suhtautua kuolemanrangaistukseen? Mitä abortista, itsemurhasta ja eutanasiasta tulisi ajatella? Onko kuoleman tahtominen rationaalista? Miten kuolema määritellään filosofisessa mielessä? Onko elämää kuoleman jälkeen? Näiden monenlaisten kysymysten (ja niihin liittyvien vastausyritysten) lisäksi kuoleman filosofiaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös tappamiseen liittyvät eettiset ja muut filosofiset kysymykset.
